Tartar-pihvi jakaa paljon mielipiteitä, mutta uppoaa kyllä tässä taloudessa. Raa'an lihan syönnissä täytyy toki olla erityisen tarkka lihan laadusta sekä kylmäketjusta, mutta suomalaista naudanlihaa on pääsääntöisesti turvallista syödä myös kypsentämättömänä. Itse ostan tartariin käytettävän lihan mieluiten palvelutiskistä ja kerron käyttötarkoituksen. Tartarpihvi joko riivitään veitsen reunalla tai hienonnetaan pieneksi. Tartariin voi sekoittaa lisukkeet valmiiksi tai kasata niitä kunkin lautaselle ja antaa syöjien hoitaa sekoittaminen itse. Meillä yleensä sekoittelen valmiiksi, mutta se kannattaa tehdä vasta juuri ennen tarjoilua.
320g naudan ulkofilettä (voi käyttää myös paistia tai sisäfilettä, jos lompakko kestää)
30g hienonnettua salottisipulia
20g hienonnettua suolakurkkua
15g hienonnettua kaprista
1 rkl Worcestershire-kastiketta
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl itsetehtyä majoneesia
sormisuolaa ja ripaus pippuria myllystä.
Tässä oli omaan makuun ehkä aavistus liikaa sipulia, joten sitä hieman vähemmän seuraavalla kerralla.
Tartar-pihvin kanssa tarjoillaan perinteisesti raaka keltuainen. Itseeni iskee paremmin sous videssä kypsennetty, juokseva mutta ei niin raa'an makuinen keltuainen. Tällainen onnistuu kylvettämällä kananmuna kuorineen 63 asteessa tunnin ajan. Keltuainen ehtii hieman jähmettyä mutta valkuainen ei, jolloin ne pystyy erotella toisistaan kohtuullisen nätisti. Rikon munan käteeni ja annan valkuaisen valua pois hieman toisen käden sormilla avittaen. Kannattaa aina tehdä ainakin yksi extra, vaikka kuinka varovainen on, yleensä vähintään yksi hajoaa.
Lisänä meillä myös kaupasta ostettu ciabatta-sämpylä, jonka leikkasin ohuiksi siivuiksi ja paistoin pannulla voissa rapeaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti