tag:blogger.com,1999:blog-8247800855551915142024-03-06T02:26:48.213+02:00Moderni kotikeittiöModernia ruoanlaittoa kotona.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.comBlogger34125tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-87645644999247792282020-09-02T18:07:00.001+03:002020-09-02T18:07:01.848+03:00Petite tender, mangoldia ja fetaa<p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPhiJK7-VBSj_CSx0ycUElVrNNF1qQlpLTJrYEndLGb0Of9twE8IAUyOmdpb5XBUFVT5uAcsb33CxyGabvKiiITHi0wgpLanP-r6Ow0eCiXAljyrZjvgpOsWMI0kuF-Z0HDWYiAxeV-Y8/s2048/Photo+5.8.2020%252C+17.34.46.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2041" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPhiJK7-VBSj_CSx0ycUElVrNNF1qQlpLTJrYEndLGb0Of9twE8IAUyOmdpb5XBUFVT5uAcsb33CxyGabvKiiITHi0wgpLanP-r6Ow0eCiXAljyrZjvgpOsWMI0kuF-Z0HDWYiAxeV-Y8/s640/Photo+5.8.2020%252C+17.34.46.jpg" /></a></div> <p></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto">Kahdelle</span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto">Yksi naudan petite tender<br />4-5 isoa mangoldin lehteä<br />kourallinen kirsikkatomaatteja<br />1 valkosipulin kynsi<br />hieman fetajuusto<br />balsamicoa<br />sokeria<br />suolaa<br />öljyä<br /></span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"><b>Naudan
petite tender</b>: sous videssä 54 astetta 1 tunti, pinnat kuumalla pannulla</span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"><b>Mangoldi: </b>Lehden ruodit poistetaan ja paistetaan erikseet voissa, lehdet paloitetellaan suikaleiksi ja pyöräytellään pannulla öljyssä, johon on viipaloitu valkosipulin kynsi. Ripaus suolaa.<br /></span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"><b>Kirsikkatomaatti</b>: Mangoldin kaveriksi pannulle sen verran, että hieman lämpenee, ei kypsennetä hajoamispisteeseen.</span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"><b>Balsamicosiirappi</b>: 0.5 dl balsamico ja n. 0.5 rkl sokeria, keitellään hieman kasaan. Siirapin paksuus on makuasia, mutta on hyvä muistaa, että jäähtyessään paksunee vielä. Liian paksu balsamicosiirappi ei tule ulos purkista eikä irtoa lusikasta. Kokeiltu on.</span></p><p><span class="oi732d6d ik7dh3pa d2edcug0 qv66sw1b c1et5uql a8c37x1j irj2b8pg enqfppq2 jq4qci2q a3bd9o3v knj5qynh oo9gr5id hzawbc8m" dir="auto"><b>Lisäksi</b>: murustettua fetajuustoa ja koristeita omaan makuun (käytin itse krassin terälehtiä)<br /></span></p><br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-87047127881475632052020-08-30T19:45:00.000+03:002020-08-30T19:45:00.970+03:00Pizzahommia<p>Ennustin, että tästä tulisi suuri pizzakesä ja sitä se on ollutkin. Instragramin tarinoihin olen välillä pizzapäivityksiä jakanut, mutta mitään ohjetta en vielä uskalla kirjoittaa, koska en ole sellaiseen pisteeseen ole vielä harjoituksissa päässyt. Ooni on kuitenkin toiminut ja pizzaa on pukannut hyvällä vauhdilla. Alla muutama otanta kesän pizzasadosta, lähinnä ajatus esitellä eri tyylisiä pizzoja, joita on tullut paistettua. Minkälainen pizza on oma suosikkisi?<br /></p><p></p><p><b> </b></p><p><b>Detroit-style pepperoni</b> - tästä on tullut yllättäen yksi perheemme suosikeista:<br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbAQ3FJOYHw0NlbqrjswZ9kSDpf-j4nPW9uadphXzLDrRsGG3NTg2CkYnn26eRB6KAb-_YbN4AjK4dNQmBNqNx9wU-30gXvfkIphfKb6fjhU79bCyJCWV_VtHefBfz5JBhpf55OkQv9tg/s2048/Photo+14.8.2020%252C+16.58.19.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="800" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbAQ3FJOYHw0NlbqrjswZ9kSDpf-j4nPW9uadphXzLDrRsGG3NTg2CkYnn26eRB6KAb-_YbN4AjK4dNQmBNqNx9wU-30gXvfkIphfKb6fjhU79bCyJCWV_VtHefBfz5JBhpf55OkQv9tg/w600-h800/Photo+14.8.2020%252C+16.58.19.jpg" width="600" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;"><br /><b>Napolilainen: </b>ohut, pehmeä pohja, ilmavat reunat, täytteenä mozzarella sekä oma suosikkini nduja (mausteinen italialainen levitettävä salami):<br /><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: left;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: left;"><br /><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /><br /> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYJ1kSTGeZSBTNQNMOpM1KDONr8MoEmkoYpLN_L5dyxgbHc0VOzhZh0UFRS6x4d-KeL1J8q1nPyHYxVfRUHXM2kG4bxuXNbrHbuiYxCXBmWRllh2t4EYx2SoAWHGtovkYVMoGl2r3gB-8/s2048/Photo+12.7.2020%252C+18.11.00.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1845" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYJ1kSTGeZSBTNQNMOpM1KDONr8MoEmkoYpLN_L5dyxgbHc0VOzhZh0UFRS6x4d-KeL1J8q1nPyHYxVfRUHXM2kG4bxuXNbrHbuiYxCXBmWRllh2t4EYx2SoAWHGtovkYVMoGl2r3gB-8/w577-h640/Photo+12.7.2020%252C+18.11.00.jpg" width="577" /></a></div><br /><b>New York -style:</b> rapeampi pohja, mozzarellaa ja pepperonia<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk3xfOLuojuZa3FwBZ3fMnYJVDKm9tHVYvFYtEl6v1c8gWETjXfDfmpzFnmxGsoiVSNJfI6n9oEeRQChjMeLE18CkYncm_2yjyOEk8v9I7_KP7kb80Ym0GucYfwy69rwqJSq-pDA4Cv98/s2048/Photo+10.8.2020%252C+16.49.16.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1960" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk3xfOLuojuZa3FwBZ3fMnYJVDKm9tHVYvFYtEl6v1c8gWETjXfDfmpzFnmxGsoiVSNJfI6n9oEeRQChjMeLE18CkYncm_2yjyOEk8v9I7_KP7kb80Ym0GucYfwy69rwqJSq-pDA4Cv98/s640/Photo+10.8.2020%252C+16.49.16.jpg" width="640" /></a></div><p></p><p><b>Napolilainen</b>: Quoatro Formaggi eli neljä juustoa (parmesan, mozzarella, aura sekä mascarpone). Koska rakastan juustoa.<br /></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXNiRt6xr_vogakyQdt2L59hyphenhyphenL6I_tI_rMhs2WnfGc9qVA7d_MD9h_i8KBUUp2UBr6l8HnsCEeWYIgVjW58_C0tSj94rE9rsY-qJyhyob8wqpQSJuaPl1fbf2yyYc-grFC-Bila1KfIjg/s2048/Photo+27.4.2020%252C+12.18.01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1541" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXNiRt6xr_vogakyQdt2L59hyphenhyphenL6I_tI_rMhs2WnfGc9qVA7d_MD9h_i8KBUUp2UBr6l8HnsCEeWYIgVjW58_C0tSj94rE9rsY-qJyhyob8wqpQSJuaPl1fbf2yyYc-grFC-Bila1KfIjg/s640/Photo+27.4.2020%252C+12.18.01.jpg" width="640" /></a></div>Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-34278010642405763752020-08-21T22:00:00.003+03:002020-08-21T22:00:15.441+03:00Hanger steak, palsternakkaa ja porkkanaa<br /><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSCfMZuZwahyphenhyphendDGb3iT9PtFeDQwaee-sChjIdh1XQzz6IrSCHd7VIQV_OzwVwbd5LNb-43uDSMz4qR21g2h3exzg5CK0xmqQE5QfJ1hJwrSI4uhuR4czTyqkCf51lF-U6wOteR2U9MiVE/s2048/Photo+21.8.2020%252C+17.41.21.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1947" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSCfMZuZwahyphenhyphendDGb3iT9PtFeDQwaee-sChjIdh1XQzz6IrSCHd7VIQV_OzwVwbd5LNb-43uDSMz4qR21g2h3exzg5CK0xmqQE5QfJ1hJwrSI4uhuR4czTyqkCf51lF-U6wOteR2U9MiVE/s640/Photo+21.8.2020%252C+17.41.21.jpg" /></a></div><p></p><p>Siinä se on eikä näytä ihan kamalalta, Tämä oli loppujen lopuksi melkoinen taistelu saada lautaselle, koska melkein kaikki meinasi mennä pieleen:</p><p>-Pyreen oli tarkoitus olla paksumpaa ja pursotettavaa, mutta tuju suolaus vaatikin pyöristämään reilusti kermalla ja voilla</p><p>-Porkkanat meinasivat jäädä raaoiksi, koska ajoitus täysin pielessä. </p><p>-Pleittaus ei meinannut onnistua sitten millään</p><p>-Lautaselle
oli tarkoitus alunperin päätyä myös rapeita palsternakkalastuja sekä
hunajaglaseerattuja palsternakkakuutioita. Ei päätynyt, kun en osannut
asetella mieleisesti. Kuutiot ottivatkin lopulta liikaa väriä (lue:
paloivat), kun yritin hinkata niitä lautaselle.</p><p>-Kastikeajatus muistui mieleen siinä vaiheessa, kun kaavin vieläkin hieman liian suolaisen pyreen jämiä lautaselta.<br /></p><p> </p><p>Kesän ja lomien tuoma pakollinen tauko keittiöhommiin on ilmeisesti tehnyt tehtävänsä, Jospa se tästä taas helpottuu. </p><p><br /></p><p>Kahdelle</p><p>Hanger steak (n. 300-400 g)<br />1 iso palsternakka<br />Porkkanoita (omasta maasta nostin näitä pieniä)<br />Hunajaa<br />Voita<br />Kermaa<br />Suolaa</p><p><br /></p><p><b>Hanger steak</b>: sous videssä 54 astetta 4 tuntia, pinnat kuumalla pannulla</p><p><b>Palsternakkapyre</b>: Pieneksi paloiteltu palsternakka keitellään hiljalleen maidossa ja soseutetaan. Mukaan voita, kermaa ja suolaa.</p><p><b>Porkkanat</b>: Kuumemmalla pannulla öljyn kera ensin pieni väri pintaan, jonka jälkeen lämpötilaa lasketaan ja lisätään reilu nokare voita. Haudutellaan voissa kypsäksi. Lisätään lopuksi suolaa ja pieni loraus hunajaa, jonka annetaan hetki karamellisoitua.</p><p><b>Koristeet</b>: samettikukat ja basilikan versot<br /></p><p> </p>Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-16978637921687776802020-08-06T21:39:00.003+03:002020-08-06T21:39:21.239+03:00Carpaccio-karkki<div>Tämä meni nyt ihan hullutteluksi keittiön puolella, mutta heti kun näin ohjeen syötävälle karkkipaperille, en päässyt eroon ideasta toteuttaa suolainen karkki. Ajattelin, että klassinen carpaccio voisi makujen puolesta toimia hyvin pienenä suupalana, joten siitä lähti ensimmäinen kokeilu.</div><div><br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvMNROa9mUlToY1rdmvPDh0QsRLV_XnWTymE9-wFs2XCvtjNT-bYbFU02GHEtSf64klSP4AqcjUyUFfkictIiHcAsPpJx22sE_vLqAAN9GtBrypqtHEbchCWB_LcDFlOGAs51n9DOtstw/s1600/Photo+6.7.2020%252C+12.27.50.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1073" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvMNROa9mUlToY1rdmvPDh0QsRLV_XnWTymE9-wFs2XCvtjNT-bYbFU02GHEtSf64klSP4AqcjUyUFfkictIiHcAsPpJx22sE_vLqAAN9GtBrypqtHEbchCWB_LcDFlOGAs51n9DOtstw/s640/Photo+6.7.2020%252C+12.27.50.jpg" width="428" /></a></div>
<br />
<br />
Syötävä paperi valmistetaan kolmesta raaka-aineesta: vedestä, liivatteesta ja glyseriinistä. Glyseriiniä voi kysellä esimerkiksi leivontatarvikkeita myyvistä liikkeistä, sitä käytetään myös kovettuneen fondant-massan pehmentämiseen. Omani tilasin netistä.<br />
<br />
Syötävän paperin reseptin löysin alunperin <a href="https://whats4chow.com/2016/07/19/how-to-make-edible-candy-wrappers-edible-cellophane-making-edible-bioplastic/" target="_blank">täältä</a>.<br />
<br />
400 ml kylmää vettä<br />
10 g liivatejauhetta<br />
2.5 ml glyseriiniä<br />
<br />
Ainekset sekoitetaan ja lämmitetään kattilassa sen verran, että seos kirkastuu. Ei saa keittää.<br />
<br /><div>
Seos jaetaan n 12 cm halkaisijaltaan oleviin pyöreisiin muotteihin. Sopivien muottien löytyminen olikin helpommin sanottu kuin tehty. Kävin kaikki muoviset kannet läpi ja ongelmaksi muodostui se, että pohjan pitäisi olla suora eikä reunoissa saa olla uria. Etsintä päättyi tukkuun, josta löytyi kooltaan sopivia kertakäyttökansia, joita voi tosin näissä käyttää uudestaan ja uudestaan. Täydellisiä eivät nekään olleet, jokaiseen paperiini nimittäin piirtyi kannen valmistajan nimi. Paperit sai kuitenkin irti kohtalaisella vaivalla ja ne pysyivät ehjinä.</div><div><br /></div><div>Sisään kääräisin klassisen carpaccio-yhdistelmän: ohut siivu naudan ulkofilettä, lastu parmesania, yksi rucolan lehti, hippu sormisuolaa, ripaus mustapippuria sekä tippa oliiviöljyä (paperi ei kestä nestettä, öljyä kyllä). <br /></div><div><br /></div><div>Syötyäni ensin yhden paperin ilman täytettä olin varma, ettei tämä ikinä onnistuisi ja idean voisi haudata kauas pois, mutta täytteiden kanssa konsepti toimi yllättävän hyvin. Karkki vaati pureskelua ja alkuun paperi oli hieman sitkeä, mutta mielenkiinto pureskeluun pysyi yllä, carpaccion maut alkoivat vapautua paperin sulaessa.</div><div><br /></div><div>Ideana tämä on ehkä vielä hieman raakile, mutta kokeiluna hauska ja yllätyin lopputuloksesta positiivisesti. Kokonaista ruokalajia en tästä lähtisi rakentamaan, mutta esimerkiksi keittiön tervehdyksenä toimii varmasti ainakin.<br /></div>Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-33013003718037931672020-07-13T22:17:00.001+03:002020-07-13T22:17:03.632+03:00Kampasimpukat kahdelle tapaaKoska päätöksenteko oli eräänä iltana huomattavan vaikea rasti, piti kokeilla kampasimpukoita kahdella eri tavalla. Ensimmäinen oli klassisempi yhdistelmä pekonia ja kukkakaalia, toinen kevyempi ja raikkaampi annos maissilla ja tomaatilla. Molemmat annokset maistuivat, mutta maissin ja tomaatin yhdistelmä vei tällä erää voiton keveydellä ja kesäisyydellään. Talvella saattaisi vaakakuppi kääntyä toisin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1lT8NQChSNS3aEWTTbN3rtTh0aZdPjLoCvMvcEPfVCoX-trqNdg12Fi4VBKHz4cED9vq5M5XVDA2C8Pp_LjaKo-8KRUkWVRlNUAwQyQun9led2qsAtvK9sTB3kGkcM8ElXJutbOMGozI/s1600/Photo+4.7.2020%252C+20.21.19.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1592" data-original-width="1600" height="636" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1lT8NQChSNS3aEWTTbN3rtTh0aZdPjLoCvMvcEPfVCoX-trqNdg12Fi4VBKHz4cED9vq5M5XVDA2C8Pp_LjaKo-8KRUkWVRlNUAwQyQun9led2qsAtvK9sTB3kGkcM8ElXJutbOMGozI/s640/Photo+4.7.2020%252C+20.21.19.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMoD0MGH0pNavTSdKVLg9CgxYJ0USD9sV2jxAdgfyux66rZdoXDHhe6eahfIDtnGj5nI3UI3D6idMvZkEcgvA3N_7ZeqOcS3q2pN0gkHduEmX1UoSMtn3uUeRzTnPiLKrXNVfTOBaCPJg/s1600/Photo+4.7.2020%252C+20.22.12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1591" data-original-width="1600" height="636" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMoD0MGH0pNavTSdKVLg9CgxYJ0USD9sV2jxAdgfyux66rZdoXDHhe6eahfIDtnGj5nI3UI3D6idMvZkEcgvA3N_7ZeqOcS3q2pN0gkHduEmX1UoSMtn3uUeRzTnPiLKrXNVfTOBaCPJg/s640/Photo+4.7.2020%252C+20.22.12.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
kampasimpukoita (3/annos)<br />
pieni kukkakaali<br />
kourallinen macadamia-pähkinöitä<br />
pekonia<br />
pala vaaleaa leipää<br />
(tapioka maltodekstriiniä pekonipölyyn)<br />
(tuoretta) maissia<br />
tomaattia (Närpiön San Marzano toimi tässä loistavasti)<br />
1 lime<br />
korianteria<br />
voita<br />
suolaa<b><br /></b><br />
<b><br /></b>
<br />
<br />
<b>Kampasimpukoita ja pekonia</b><br />
<br />
Kukkakaali-macadamiapähkinäpyre: Kukkakaalia keitetään maidossa miedolla lämmöllä, kunnes se no pehmennyt. Soseutusvaiheessa lisätään alkuun muutama macadamiapähkinä ja lisätään varovasti, kunnes haluttu tasapaino on saavutettu. Maustetaan suolalla.<br />
<br />
Pekonimuru: Paistetaan pekonia rapeaksi ja nostetaan talouspaperin päälle. Otetaan pekonirasvasta n. puolet talteen, mikäli valmistetaan myös pekonipölyä. Murennetaan vaaleaa leipää ja paistetaan pannulle jääneessä pekonirasvassa kullanruskeiksi. Surautetaan rapea pekoni ja leivänmurut blenderissä rouheaksi muruksi.<br />
<br />
Pekonipöly: Pekonipölyn valmistukseen käytetään tapioka maltodekstriiniä (kauppanimi N-Zorbit M), joka sitoo itseensä rasvaa ja muodostaa siitä suussa alkuperäiseen muotoon sulavaa pölyä. Pöly tuo yhden pekonikerroksen annokseen lisää, mutta menee kikkailun puolelle ja annos toimii hyvin ilmankin.<br />
<br />
Kampasimpukat paistetaan nopeasti pannulla kullanruskeaksi yhdeltä pinnalta ja käännetään siinä vaiheessa, kun väri on muuttunut kuultavasta valkoiseksi n. puolelta matkalta. Paistetaan hetki toiselta puolelta. Kampasimpukan tulisi jäädä sisältä ihan aavistuksen kuultavaksi, täysin läpikypsänä muuttuu kumiseksi.<br />
<br />
Koristeina käytin krassia, rucolan kukkia ja vuonankaalinversoja.<br />
<br />
<br />
<b>Kampasimpukoita, tomaattia ja maissia</b><br />
<br />
Maissipyre: höyrytetään tuore maissi hetken aikaa kypsäksi ja leikataan veitsellä jyvät erilleen. Jemmataan muutama jyvä koristeluun. Keitellään jyviä vielä hetken maidossa ja soseutetaan sitten blenderissä maidon kera. Pyre kannattaa ehdottomasti vetää lopuksi tiheän siivilän läpi, koska se jää muuten erittäin karkeaksi.<br />
<b> </b><br />
Tomaattisalsa: Kaltataan tomaatit ja poistetaan kuoret ja siemenet. Paloitellaan jäljelle jäänyt hedelmäliha pieneksi kuutioksi. Hienonnetaan joukkoon hieman korianteri, maustetaan limen mehulla ja suolalla.<br />
<br />
Koristeina käytin korianteria ja korianterin kukkia.<br />
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-37730861246378129532020-06-17T22:18:00.001+03:002020-06-17T22:19:30.268+03:00Retiisin juhla (oman maan antimia)Kesä tuli humisten ja keittiötouhut ovat ottaneet pientä askelta taka-alalle. Lähinnä varmaan siksi, että lämpimillä ilmoilla ei oikein tee mieli syödä koving tukevia aterioita ja monesti tuleekin nopeasti pilkottua kasaan jonkinlainen salaatti tai grillissä nopeasti valmistuva eväs. Nyt päästiin kuitenkin ensimmäistä kertaa sadonkorjuupuuhiin lavakauluspuutarhaan, kun ensimmäiset retiisit alkoivat puskea satoa. Sadonkorjuun kunniaksi kaikki, mitä maa antoi piti toki laittaa lautaselle.<br />
<br />
Myönnän heti, että retiisi on ollut minulle vähän vaikea kasvis. Satunnaisten maisteluiden jälkeen se on jäänyt kaupan hyllylle jotenkin hankalan makuisena, vähän kirpeänä, pippurisena pienenä kasviksena, jolle en oikein keksinyt käyttötarkoitusta. Aivan syyttä! Viimeisen vuoden aikana olen oppinut pitämään retiiseistä ja käyttänyt niitä paljon erityisesti pikkelöitynä aasialaiseen makumaailmaan yhdistettynä. Sattuikin somasti, että retiisi lienee yksi helpoimmin kotipuutarhassa kasvatettavista hyötykasveista, joten intoa puhkuen kävin harventamassa kesän ensimmäisen saaliin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjabj3il0H9JB6KrIcAKUMYTHCisRWyFyrgWeeVXqpVSsw2H7qKlfDCmuNdOEhf1MDEFEo59iN29MAcKlPhHSVQHO_BQPGoojCO-yy6WgD9ATjTiW3SANd3a8KdPcz6njRE5zuH_ALEw0E/s1600/Photo+16.6.2020%252C+17.56.51.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1597" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjabj3il0H9JB6KrIcAKUMYTHCisRWyFyrgWeeVXqpVSsw2H7qKlfDCmuNdOEhf1MDEFEo59iN29MAcKlPhHSVQHO_BQPGoojCO-yy6WgD9ATjTiW3SANd3a8KdPcz6njRE5zuH_ALEw0E/s640/Photo+16.6.2020%252C+17.56.51.jpg" width="638" /></a></div>
<br />
<b>Retiisiä, nautaa ja uusia perunoita</b><br />
<br />
Kahdelle aikuiselle ja yhdelle taaperolle<br />
<br />
Uusia perunoita (n. parikymmentä pientä)<br />
Naudan ulkofilettä n 250 g<br />
10-15 retiisiä naatteineen<br />
Oliiviöljyä<br />
kourallinen cashew-pähkinöitä<br />
parmesania <br />
puolikkaan sitruunan mehu <br />
suolaa<br />
pippuria<br />
voita<br />
<br />
<b>Uudet perunat: </b>keitetään<b> </b>suolavedessä, pyöräytetään kypsien perunoiden päälle voita ja sormisuolaa<br />
<br /><b></b>
<b>Ulkofile:</b> Sous videssä 53.5 astetta/1 h, jonka jälkeen pinnat pannulla ja levon jälkeen viipaleiksi. (Voi myös paistaa tai grillata suoraan, itselläni oli pakonomainen tarve päästä testaamaan uutta sirkulaattoria)<br />
<br /><b></b>
<b>Retiisien valmistelu:</b> Retiisit pestään huolellisesti. Irrotetaan vähän reilu puolet naateista pestoa varten ja jätetään loput retiiseihin kiinni. Puolitetaan retiisit naatteineen.<br /><b></b><br />
<br /><b></b>
<b>Paahdetut retiisit: </b>Kuumenna pannu keskilämmöllä ja lisää nokare voita. Asettele retiisit leikkuupinta pannua vasten niin, että naatit jäävät vielä pannun ulkopuolelle. Paista retiisejä muutama minuutti niin, että saavat hieman väriä. Käännetään toisin päin ja paistetaan muuta minuutti lisää. Käännetään lopuksi myös naatit pannulle ja paistetaan, kunnes ovat pehmeitä mutta vielä vihreitä. Maustetaan suolalla ja pippurilla.<br />
<br /><b></b>
<b>Naattipesto:</b> Pestyt naatit kuivataan ja laitetaan pieneen tehosekoittimeen. Lisätään joukkoon n. rkl oliiviöljyä, kourallinen cashewpähkinöitä, n rkl raastettua parmesania, pieni hyppysellinen sormisuolaa sekä puolikkaan sitruunan mehu (minulle melko pieni sitruuna). Surautetaan vähitellen aineikset sekaisin, seos saa jäädä karkeaksi pestoksi. Taskistetaan maku ja lisätään suolaa/sitruunaa/parmesania tarpeen mukaan.<br />
<br />
Naateista syntyi yllättävänkin maukas pesto, joka sopi erinomaisesti lihan kanssa. Retiisin isoiksi kasvaneet lehdet ovat hieman karheita suutuntumaltaan, joten niiden syöminen sellaisenaan ei ole välttämättä kovin mukava kokemus, mutta sekä paistettuna että pestona olivat kyllä erinomaisia. Älä siis suotta heitä naatteja pois, niissä piilee myös aimo annos hyviä ravintoaineita!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPevPvhkaAq0dynsuPfbzoDjR-pxiyGlDXMZPbGV7OpMHnwqXn8Cux2DTwOz7iCXoE4MCTzudXwdk7QoqktA6xPA7zVZKBg7sEooMuoJBFVJLJaGa0t8ZvDiO_QgdDVMUCtWsgMthoeOw/s1600/Photo+16.6.2020%252C+16.07.45+%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1304" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPevPvhkaAq0dynsuPfbzoDjR-pxiyGlDXMZPbGV7OpMHnwqXn8Cux2DTwOz7iCXoE4MCTzudXwdk7QoqktA6xPA7zVZKBg7sEooMuoJBFVJLJaGa0t8ZvDiO_QgdDVMUCtWsgMthoeOw/s640/Photo+16.6.2020%252C+16.07.45+%25281%2529.jpg" width="520" /></a></div>
<br />
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-83644657825293193772020-05-19T18:03:00.000+03:002020-05-20T13:40:01.605+03:00Täydellisen pizzan metsästys (kehitysprojekti)Tuli sitten tässä pandemiapöhkäydessä kotiutettuna Ooni Koda 16 pizzauuni tähän talouteen. Tai no, ei se rehellisyyden nimissä ihan uusi päähänpisto ollut, mutta sai ehkä sen ratkaisevan lisäsyyn tästä kotona oleilusta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrM0cKXy9w7avR8BnJHoJszGkvI61jMK9iQt2is_X8nohOU2rUqIsywo7trZSc7bhG647m_OqD4GQuX9OZprSzDmls-u2Tq9xZGRbgANTkVkcZNlk6MsAGwk8Gppg-U_gcRrkEglkBOFk/s1600/Photo+25.4.2020%252C+12.04.46.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrM0cKXy9w7avR8BnJHoJszGkvI61jMK9iQt2is_X8nohOU2rUqIsywo7trZSc7bhG647m_OqD4GQuX9OZprSzDmls-u2Tq9xZGRbgANTkVkcZNlk6MsAGwk8Gppg-U_gcRrkEglkBOFk/s640/Photo+25.4.2020%252C+12.04.46.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Samalla tässä sai antautua jauhojen, kylmäkohotusten ja tomaattikastikkeiden loputtomaan maailmaan. Hapanjuurileivontaa olen jonkin verran kokeillut, joten pitkään kohotettavien taikinoiden kanssa on jonkin verran tullut puljattua. Ei kuitenkaan missään nimessä niin paljon, että voisi kokea osaavansa jotain, joten aika nollasta lähdetään pizzataikinoitakin kokeilemaan.<br />
<br />
Pizza on siinä mielessä armollinen ruoka, että huonokin pizza on useimmiten ihan hyvää. Huonosta pizzasta matka loistavaan pizzaan voi olla pitkä ja kivinen, mutta onneksi vatsansa saa matkan aikana suurella todennäköisyydellä täyteen. Aloitin harjoittelun napolilaistyyppisellä taikinalla ja sitä varmaan veivataan hetki. Haaveena osata joskus paistaa myös täydellinen New York -style pizza, joka on luonnollisesti täysin erilainen kuin napolilainen kumppaninsa, joten ei tässä harjoituskohteet kesken lopu, vaikka tuon minuutissa paistuvan napolilaisen saisikin edes alkeellisesti haltuun. Näitä alkupään harjoittelulättyjä tähän muutama muistoksi jotta voi sitten verrata, tapahtuuko kehitystä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga7gIAST0QcW4VzQvueR-HnVn3orCwFG7_SK7Nq0VROphrlmJRqsz0tOVrkXl_0uD0BdEj7GMRMlY4pSR_jrr7xPFbhNzKinLH07DCwhD2hKTUUgyRKmkjiqLDzqoM9ok0twOiAGp2NGk/s1600/Photo+26.4.2020%252C+12.34.32.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga7gIAST0QcW4VzQvueR-HnVn3orCwFG7_SK7Nq0VROphrlmJRqsz0tOVrkXl_0uD0BdEj7GMRMlY4pSR_jrr7xPFbhNzKinLH07DCwhD2hKTUUgyRKmkjiqLDzqoM9ok0twOiAGp2NGk/s640/Photo+26.4.2020%252C+12.34.32.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYmuWYHfyhXsEQVmcambFScmZUwDk3eevDy5E_4oPQkaYLPBmBwWUNfQ1SVJy8sEZq2uVrYeaPcB0brhDFYpw6aBctk0KwmFMH9_oC9l95m2d9d_ziM7EXziQ6EyIl5M-Hvt69VgxjbjQ/s1600/Photo+6.5.2020%252C+17.14.01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1202" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYmuWYHfyhXsEQVmcambFScmZUwDk3eevDy5E_4oPQkaYLPBmBwWUNfQ1SVJy8sEZq2uVrYeaPcB0brhDFYpw6aBctk0KwmFMH9_oC9l95m2d9d_ziM7EXziQ6EyIl5M-Hvt69VgxjbjQ/s640/Photo+6.5.2020%252C+17.14.01.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikOnxNYWiIwpOZ70FVte4KcSi7ICKcP0DCQP7fStDSIon8mFLPw8cF2ljFKjlTdpGsAh90FbbvF7fCSO-01YPEI7WKJdhGGsFkzDrtryuqZ9ygQeEr2gqYN1clOuMsItGpIA2QRAeoDg0/s1600/Photo+27.4.2020%252C+12.18.01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1204" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikOnxNYWiIwpOZ70FVte4KcSi7ICKcP0DCQP7fStDSIon8mFLPw8cF2ljFKjlTdpGsAh90FbbvF7fCSO-01YPEI7WKJdhGGsFkzDrtryuqZ9ygQeEr2gqYN1clOuMsItGpIA2QRAeoDg0/s640/Photo+27.4.2020%252C+12.18.01.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjetzze0pS79KxcdHgV5QbK7E12MwPHBFSrK2Y5nypfG55-yGnmKfAuxaoyLMu3vh8fB-W3NvIN9Kslt2HDdMDX4UvCw5z21QkrAdIn0Tw1b76qylcSedLxYXSoVoaxew1ZD_6mKFSQOaU/s1600/Photo+25.4.2020%252C+12.19.05.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjetzze0pS79KxcdHgV5QbK7E12MwPHBFSrK2Y5nypfG55-yGnmKfAuxaoyLMu3vh8fB-W3NvIN9Kslt2HDdMDX4UvCw5z21QkrAdIn0Tw1b76qylcSedLxYXSoVoaxew1ZD_6mKFSQOaU/s640/Photo+25.4.2020%252C+12.19.05.jpg" width="640" /></a></div>
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-53853104688023376792020-05-14T20:57:00.001+03:002020-05-14T20:57:31.487+03:00Naudan poskea, maa-artisokkaa ja salottia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivQ9Ju2KA6y6TO4RuYygzWIQlTYKQN_6SFr7QI6P99VD4zcPTX6Tc7adLjlIzargg8rZT_15gPIAWPpAkyNBk0dUStpPZz555VWXyEqyUFgDV5wPdLVeynL64xy4BcG1Syht9WP3y1S9c/s1600/Photo+29.4.2020%252C+17.44.33.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1230" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivQ9Ju2KA6y6TO4RuYygzWIQlTYKQN_6SFr7QI6P99VD4zcPTX6Tc7adLjlIzargg8rZT_15gPIAWPpAkyNBk0dUStpPZz555VWXyEqyUFgDV5wPdLVeynL64xy4BcG1Syht9WP3y1S9c/s640/Photo+29.4.2020%252C+17.44.33.jpg" width="492" /></a></div>
<br />
Kahdelle aikuiselle:<br />
<br />
1-2 naudan poskea<br />
punaviiniä<br />
lihalientä<br />
timjamia<br />
maa-artisokkia (n. 700 g)<br />
salottisipuleita (meillä isoja banaanisalotteja, joten yksi/hlö riitti hyvin)<br />
voita<br />
maitoa <br />
suolaa<br />
mustapippuria<br />
<br />
<br />
<br />
Naudan poski: Haudutusliemeen meni epätarkasti fiilispohjalta n 1 dl punaviinia, n 1 dl itse keitettyä lihalientä, loraus soijakastiketta, muutama oksa timjamia, mustapippuria ja suolaa. Tämä riittää painekattilaan, uunissa hauduttamiseen lientä tarvinnee enemmän. Painekattilassa 1 tuntia ja 15 minuuttia high pressure, uunissa tarvitaan vähintään 4-6 tuntia, jotta poski on niin pehmeää, ettei sen leikkaamisen tarvita veistä.<br />
<br />
Maa-artisokkapyre: Maa-artisokat pestään ja paahdetaan kuorineen uunissa n. 200 asteessa, kunnes ne ovat pehmeitä. Pehmeät maa-artisokat surautetaan blenderillä maidon (alkuun loraus ja lisää ohentamaan jos tarve), suolan ja voinokareen kera soseeksi ja sen jälkeen pusketaan siivilän läpi, jotta kuoren palaset eivät päädy lautaselle.<br />
<br />
Salottisipulit: Salotit leikataan pitkittäin puoliksi ja poistetaan tyvestä juuriosa (kuitenkin niin, että puolikas pysyy edelleen kasassa). Paistetaan pannulla voissa ensin korkeammalla lämmöllä pinnat näteiksi ja lasketaan sen jälkeen lämpöä ja haudutellaan hitaasti runsaassa voissa. Maustetaan suolalla.<br />
<br />
Kastike: Haudutuslientä redusoidaan n. kolmannes tai kunnes maku on tarpeeksi syventynyt ja vispataan mukaan muutama voinokare.<br />
<br />
Koristeena meillä timjaminlehtiä, koska ruskean sävyt kaipasivat hieman vihreää kaveriksi.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-14936403509669294872020-05-03T19:07:00.000+03:002020-05-03T19:13:51.021+03:00Steam bun possun poskella<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM2cTmqHrHUc6W998NbdGJzdzZc4yVQUB06v_idX8QOsyY6F-dPcHIXDQdVZi2A1ZktHF-2ZjqTdJ0AUozHjYmPnShh63MmrzK35wmSPgqIzdGEKXr5d2JsBtWPWFq1wvJwT4tizopLxM/s1600/Photo+3.5.2020%252C+17.51.53.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1275" data-original-width="1600" height="510" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM2cTmqHrHUc6W998NbdGJzdzZc4yVQUB06v_idX8QOsyY6F-dPcHIXDQdVZi2A1ZktHF-2ZjqTdJ0AUozHjYmPnShh63MmrzK35wmSPgqIzdGEKXr5d2JsBtWPWFq1wvJwT4tizopLxM/s640/Photo+3.5.2020%252C+17.51.53.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Steam bunit eli höyrysämpylät ovat ehkä täytettyjen leipien ykkönen tässä taloudessa. Niitä on helppo tehdä iso satsi pakkaseen ja sulatella sieltä tarpeen mukaan. Täytteiksi käy monenlaiset lihat ja veget, omaksi suosikiksi on noussut pehmeät possun posket.<br />
<br />
<b>Steam bunit</b> tehdään meillä David Changin Momofuku -ravintolan ohjeella:<br />
<br />
50 kpl (Momofuku-kirjassa huomioidaan, että tämä on melko suuri määrä äkkiseltään, mutta taikina jää melko pieneksi ja hankalasti koneella vaivattavaksi puolitettuna. Ja kuten sanottu, nämä kestävät mainiosti pakastamisen.)<br />
<br />
600 g vehnäjauhoa<br />
350 ml vettä<br />
1 rkl + 1 tl kuivahiivaa (suurin piirtein yksi pussillinen)<br />
6 rkl sokeria<br />
3 rkl rasvatonta maitojauhetta <br />
1 rkl karkeaa merisuolaa (käytin n. 0.5 rkl hienoa merisuolaa)<br />
0.5 tl ruokasooda<br />
0.5 tl leivinjauhetta<br />
2.5 rkl huoneenlämpöistä porsaan rasvaa esim. pekonista tai kasvirasvaa (käytin voita)<br />
<br />
1. Sekoitetaan ainekset ja vaivataan koneella todella pienellä vauhdilla (omassa Kenwoodissa 1-2 välimaasto riitti) 8-10 minuuttia kunnes taikina on muodostanut yhtenäisen, taikinakoukkuun tarraavan möntin. Annetaan kohota liinan alla 1 tunti ja 15 minuuttia.<br />
<br />
2. Lyödään taikinasta ilmat pihalle ja kipataan puhtaalle tasolle. Jaetaan taikina kahtia ja kumpikin puolikas jaetaan vielä viiteen yhtä suureen palaan. Pyöritellään palat tangoiksi ja jaetaan viiteen suurinpiirtein yhtä suureen osaan. Pyöritellään palloiksi ja jätetään kelmun alle lepäämään ja nousemaan puoleksi tunniksi. Leikellään sillä aikaa 50 kpl n. 10 x 10 cm paloja leivinpaperista.<br />
<br />
3. Valmiit pallot muotoillaan ensin sormilla littanoiksi ja sen jälkeen kaulitaan kaulimella n. 10 cm levyisiksi, hieman ovaalin muotoisiksi. Voidellaan syömäpuikon (tai minkä tahansa ohuen puikon) pää öljyllä, asetetaan se keskellä kaulitun taikinan päälle ja käännetään taikina puoliksi. Vedä lopuksi syömäpuikko pois ja siirretään leivinpaperipalan päälle. Jätetään valmiiksi kaulitut ja taitetut sämpylät nousemaan 30-45 minuutiksi.<br />
<br />
4. Valmistellaan höyrystin. Meillä on käytössä kaksikerroksinen bambuhöyrystin, mutta esimerkiksi vihanneksille tarkoitettu höyrykori käy oikein hyvin. Asetellaan sämpylät väljästi höyrystimeen ja höyrytetään kutakin satsia 10 minuuttia.<br />
<br />
5. Nautitaan ja pakastetaan loput. Lämmitetään pakkasesta otetut bunit höyrystimessa parin minuutin ajan, näin ne saavat ihanan pehmeytensä takaisin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitsI_GwFBor8TCP4ScaxERvjPCwauK3tsOUdxL1oHWxNZx2vq4pTtL4_horOIgCroFI0xx_rOJxPLawLlH4YfmiCxlTa_fzYkikAveFq1dV0FPyUdKoZbdKGZnU1SFtvlocjfF_qLN0HY/s1600/Photo+2.5.2020%252C+16.18.23.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitsI_GwFBor8TCP4ScaxERvjPCwauK3tsOUdxL1oHWxNZx2vq4pTtL4_horOIgCroFI0xx_rOJxPLawLlH4YfmiCxlTa_fzYkikAveFq1dV0FPyUdKoZbdKGZnU1SFtvlocjfF_qLN0HY/s640/Photo+2.5.2020%252C+16.18.23.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Possun posket:</b><br />
<br />
Suolataan posket mahdollisuuksien mukaan vaikka jo edellisenä iltana.<br />
<br />
Valmistetaan posket joko painekettimessä high pressure 35 minuuttia tai uunissa hauduttamalla 2-4 tuntia tai kunnes ne ovat pehmeitä.<br />
<br />
Yksinkertainen haudutusliemi:<br />
<br />
2 dl vettä<br />
2 rkl Hoisin-kastiketta<br />
2 rkl osterikastiketta<br />
<br />
Tämä määrä oli hyvä neljälle poskelle painekeittimessä, määrää pitää tietenkin muuttaa sen mukaan, paljonko poskia on.<br />
<br />
Haudusliemeä keitellään lopuksi kasaan ja lisätään sekaan vielä Hoisin-kastiketta ja tarvittaessa hieman sokeria oman maun mukaan. Valmiit posket kastetaan kasaan keitetyssä liemessä ennen buniin laittoa.<br />
<br />
<br />
<b>Pikkelöity tulinen porkkana</b><br />
<br />
Kaksi porkkanaa esimerkiksi kuorimaveitsellä lastutettuna<br />
1 dl riisiviinietikka<br />
1 dl vettä<br />
0.5 dl sokeria<br />
1.5 tl suolaa<br />
chilirouhetta oman maun mukaan<br />
<br />
Kiehautetaan pikkelöintiliemi ja lisätään joukkoon porkkanat. Kiehautetaan uudestaan ja siirretään lasipurkkiin. Jäähdytetään ja säilytetään jääkaapissa,<br />
<br />
<br />
<b>Lisäksi esim.:</b><br />
<br />
Kewpie-majoneesia<br />
kevätsipulia<br />
korianteria, joka sopii kuin nenä päähän, mutta unohtui meillä tällä kertaa kauppaan <br />
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-85917998365743622042020-04-25T11:01:00.000+03:002020-04-25T11:01:16.962+03:00Nautaa ja perunaa kolmella tapaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAc6wN4Jxnzn_tyzp55btb5SnWOzXq4N0Dz_K1V7zyabB1vAspg86hhxK7PWz0ltAdJ59gbM4pz7lOQwUK5FinsBdFigJQ27t2pnzZMMkhLToiXJJOjd-VMkIqvUdDIuIxqOOENOqh5aY/s1600/Photo+18.4.2020%252C+17.10.50.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1343" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAc6wN4Jxnzn_tyzp55btb5SnWOzXq4N0Dz_K1V7zyabB1vAspg86hhxK7PWz0ltAdJ59gbM4pz7lOQwUK5FinsBdFigJQ27t2pnzZMMkhLToiXJJOjd-VMkIqvUdDIuIxqOOENOqh5aY/s640/Photo+18.4.2020%252C+17.10.50.jpg" width="536" /></a></div>
<br />
Kahdelle aikuisella<br />
<br />
kaksi naudan sisäfilepihviä<br />
n 1 kg perunoita (meillä Annabelle)<br />
voita<br />
suolaa<br />
maitoa<br />
2 kananmunan valkuaista<br />
(haluamaasi yrittiä, meillä timjamia)<br />
valinnaiseksi lisukkeeksi vihreää tankoparsaa sekä punaviiniä sekä lihalientä nopeaan reduktioon <br />
<br />
Naudan sisäfile sous videssä 54 astetta 1 tunti.<br />
<br />
Perunafondant: Perunat kuoritaan ja leikataan päät pois, jotta jäljelle jää suurin piirtein yhtä suuria ja tasalevyisiä perunapaloja. Huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti. Paistetaan pannulla ensin suuremmalla lämmöllä pinnat ruskeiksi, käännetään, lisätään pannulle reilusti voita ja haudutellaan miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes perunat ovat kypsiä.<br />
<br />
Perunavaahto: Paloitellaan perunat pieniksi ja keitetään pehmeiksi. Tehdään erittäin löysä (pirtelömäinen) perunasose lisäten lämmintä maitoa, voita sekä suolaa. Siivilöidään ja valutetaan sifoniin, laukaistaan yksi ilokaasupanos, ravistetaan ja jätetään odottamaan lautaselle asettelua. Huomionarvoista tosin se, että minulla on termo-mallinen sifoni, jossa tavara pysyy siis lämpimänä. Pullotus kannattaa tietrysti tehdä vasta lautaselle asettelun lähestyessä, mikäli et omista termosifonia.<br />
<br />
Perunasipsit: Paahdetaan uunissa kolme pientä perunaa, kunnes ne ovat kypsiä. Puristetaan kypsä peruna soseeksi, lisätään ruokalusikallinen voita, suolaa ja kaksi kananmunan valkuaista. Voi maustaa myös haluamallaan yrtillä. Levitetään silikonialustalle ohuita kerroksia perunamassasta ja paistetaan 180 asteessa koko ajan valvoen. Ruskistumisen jälkeen kärähtävät helposti. Jäävät löysäksi, jos eivät ruskistu. Ei kannata aloittaa kiiressä, kokemuksesta voin kertoa, että hermot menevät.<br />
<br />
Lisäksi pannulla paistettua parsaa sekä nopea punaviinireduktio (lihalientä 2 dl, punaviiniä 2 dl, keitetään kasaan ja lopuksi lisätään pienissä erissä voita), joka lisättiin lautaselle vasta pöydässä. Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-36020868010973374292020-04-19T20:39:00.000+03:002020-04-19T20:39:30.376+03:00Peuraa , karpaloa ja juuriselleriä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguDFnRcCrPhBiljtM6jbdhI6qUre6AVVc_-OrvEYN37M6pRoyJNRftU-XUuXix8t5xWPKkttsxk9bSdw1ow4uzMz9j9wjG5y4ZyQlM3n4wvPxZGPicYZasSKgY4kVBEvHorXUSpRGqg4I/s1600/Photo+19.4.2020%252C+17.28.20.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1554" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguDFnRcCrPhBiljtM6jbdhI6qUre6AVVc_-OrvEYN37M6pRoyJNRftU-XUuXix8t5xWPKkttsxk9bSdw1ow4uzMz9j9wjG5y4ZyQlM3n4wvPxZGPicYZasSKgY4kVBEvHorXUSpRGqg4I/s640/Photo+19.4.2020%252C+17.28.20.jpg" width="620" /></a></div>
<br />
<b>Peuran ulkofile</b>: suolaus ajoissa, vakumointi ja sous videssä 55 astetta 1 tunti. Viimeistely pannulla.<br />
<br />
<b>Karpalo-punaviinigeeli</b>: Tämä meni vähän hatusti amerikkalaista ohjetta mukaillen:<br />
<br />
100g karpaloita<br />
1 dl punaviiniä<br />
0.5 dl vettä<br />
0.5 dl sokeria<br />
<br />
Painellaan karpalot rikki. Annetaan redusoitua, kunnes punaviinin maku tiivistyy. Pelästyin aluksi makeuden määrää, vähempikin sokeri olisi riittänyt, mutta hämäännyin taas amerikkalaisten sokerimieltymyksestä. Agar agaria meni 1.9% painosta, nopea keittely ja jääkaappiin asettumaan. Agar agarilla tehty geeli syntyy blenderissä, kun jähmettyneen aineen rikkoo. No, 1.9% prosentilla tuli niin tymäkkä kiekko, että piti vähän lisäillä vettä, että sai pursotettavaa geeliä. Lopulta makukin oli tasoittunut, eikä ollut enää jälkiruokamainen.<br />
<br />
<b>Juuriselleripyre</b>: Juuriselleri pieniksi paloiksi (laitoin itse mandoliinilla samalla, kun tein lastuja) ja keitellään maidossa pehmeäksi. Blenderiin mukaan voita ja suolaa ja sileäksi. Pidetään lämpimänä.<br />
<br />
<b>Peruna- ja juurisellerilastut</b>: Perunat ja juuriselleri vedellään mandoliinilla n. 1mm ohuiksi lastuiksi. Paistetaan nopeasti öljyssä kuumalla pannulla (öljyä ei tarvitse kuin sentin verran, joten minulla käytössä pieni valurauta pannu). Paisto pienissä erissä, jotta ehtii onkia valmiit ajoissa pois. Kannattaa poistaa lastut öljystä siinä vaiheessa, kun alkavat saada väriä, menevät hetkessä tummiksi.<br />
<br />
<b>Marinoidut retiisit</b>: Retiisit siivutetaan ohuiksi lastuiksi. Marinointiin simppeli pikkelöintiliemi, johon käytin roseeviinietikkaa ja vettä (n. 1:1). Lisäksi pienet ripaukset sokeria sekä suolaa ja muutama rikottu karpalo koristeeksi. Annetaan pikkelöityä tunnin verran.<br />
<br />
Valmiiseen annokseen lisäsin vielä muutaman kokonaisen karpalon sekä timjamin lehden.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-89929560755269863952020-04-12T22:14:00.003+03:002020-04-12T22:15:38.400+03:00Mount Nacho<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmERTRjDTlui4xBO7zjHZANnAA2dqQY7efU98D9raJRSvNZAJyd2NnkEViPHsUzwTPZa4LlO6xyKtDb2VYtpt7Bfadx6yX_J-LrRKgZLqg0h8gVOrWVa5mwgLzhRQNRgAG7mpMjTUZepM/s1600/Photo+12.4.2020%252C+13.24.49.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1374" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmERTRjDTlui4xBO7zjHZANnAA2dqQY7efU98D9raJRSvNZAJyd2NnkEViPHsUzwTPZa4LlO6xyKtDb2VYtpt7Bfadx6yX_J-LrRKgZLqg0h8gVOrWVa5mwgLzhRQNRgAG7mpMjTUZepM/s640/Photo+12.4.2020%252C+13.24.49.jpg" width="548" /></a></div>
<br />
<b>Maissilastut alusta asti itse tehtynä</b><br />
<br />
Masa -maissijauhoja<br />
Vettä<br />
Suolaa<br />
<br />
Tehdään tortillataikina jauhojen ohjeen mukaan. Kaulitaan tai prässätään lätyiksi ja leikataan kolmioiksi. Uppopaistetaan 170-asteisessa öljyssä n. viiden minuutin ajan puolessavälissä kääntäen. Rapeus kannattaa testata ja pidentää paistoaikaa, mikäli sipsit jäävät lötköiksi.<br />
<br />
<br />
<b>Naudan poskea adobo-kastikkeessa</b><br />
<br />
Adobo-kastike ei ole kovin tuttu ja etsin kokeiltavan reseptin Internetin syövereistä. Päädyin <a href="https://www.chilipeppermadness.com/recipes/adobo-sauce/" target="_blank">tähän</a>, joskin minulla oli vain 6 kpl kuivattuja ancho chilejä. Ohjeella syntyi ihan maukas soosi, mutta ei mikään tajunnan räjäyttävä. Jäin ehkä kaipaamaan hieman keventävää hapokkuutta, vaikka lisäsin vielä limeä, jota ei alkuperäisessä ohjeessa ollut. Naudan posket kypsensin ensin painekeittimessä, revin pieneksi ja pyöräytin kastiketta joukkoon.<br />
<br />
<br />
<b>Juustokastike</b><br />
<br />
100 g juustoraastetta (minulle Jukolan cheddaria)<br />
90 g vettä<br />
4 g natriumsitraattia<br />
<br />
Natriumsitraatista tulette kuulemaan vielä mac n cheese harjoitusten myötä, mutta jonkinlaiset taivaan portit avautuivat tämän aineen löytämisen myötä. Natriumsitraatti estää siis juuston juoksuttumisen kuumentaessa ja mahdollistaa ihanan, silkkisen ja ennen kaikkea mahdottoman juustoisen kastikkeen ilman sulaneen juuston venymistä. Natriumsitraatti ja vesi kiehautetaan, juusto lisätään vähitellen ja surautellaan sauvasekoittimella sekaisin. Maailman helpointa ja maukkainta. Tekniikasta paremmin osaa kertoa <a href="https://modernistcuisine.com/recipes/silky-smooth-macaroni-and-cheese/" target="_blank">Modernist Cuisine</a>.<br />
<br />
<br />
<b>Guacamole</b><br />
<br />
2 avocadoa<br />
1 tomaattia<br />
limeä<br />
suolaa<br />
<br />
Avocado muussataan ja lisätään pieneksi paloiteltua tomaattia. Maustetaan limellä ja suolalla. Meillä on tykästytty tähän simppeliin versioon, mutta joukkoonhan voi lisäillä mausteita oman maun mukaan.<br />
<br />
<br />
<b>Pico de gallo</b><br />
<br />
3 tomaattia<br />
puolikas punasipuli<br />
jalapenoa oman maun mukaan <br />
puolikas ruukku korianteria<br />
limeä<br />
suolaa<br />
<br />
Raaka-aineet pilkotaan pieneksi ja sekoitetaan. Lisätään reilusti limen mehua (laitoin itse 2 limen mehun) ja reilusti suolaa. Maistetaan ja tasapainotetaan omaan makuun sopivaksi.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-52966297131051506062020-04-05T15:13:00.000+03:002020-04-05T15:13:10.761+03:00Oodi kukkakaalille<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhty7LjViDF7inRv4SIPvhP_mDK79ZizP-VKF1TG1znwgmnIsabBlB5ah2OnNUbwdgv5Q5R3FiAqqcC9OMEnQlL5fzX7BCTPftR4fRL8-yyZPYwRtclGXZZJQ-c_L2D1VYu_3UAOySDpw/s1600/Photo+4.4.2020%252C+12.05.52.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1573" data-original-width="1600" height="628" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhty7LjViDF7inRv4SIPvhP_mDK79ZizP-VKF1TG1znwgmnIsabBlB5ah2OnNUbwdgv5Q5R3FiAqqcC9OMEnQlL5fzX7BCTPftR4fRL8-yyZPYwRtclGXZZJQ-c_L2D1VYu_3UAOySDpw/s640/Photo+4.4.2020%252C+12.05.52.jpg" width="640" /></a></div>
Kukkakaali on ehkä lempikasvikseni sekä maun että monipuolisuuden vuoksi. Vähän samantyyppinen annos on täällä ihan alussa esiintynytkin, mutta halusin tehdä veilä enemmän kukkakaalia juhlivan annoksen, jossa myös hävikki minimoitaisiin. Moni heittää pois lehdet sekä paksun varren, mutta käytin molemmat tähän annokseen ja lopulta poisheitettävää oli vain kourallisen verran, kun poistin lehdistä ja kannasta huonoimmat kohdat.<br />
<br />
Kahdelle aikuiselle ja yhdelle närppivälle taaperolle:<br />
<br />
1 iso kukkakaali<br />
muutama dl maitoa pyreen keittämiseen<br />
voita n 30 g<br />
omenaviinietikkaa<br />
suolaa<br />
sokeria<br />
(mustaa valkosipulia)<br />
pieni omena<br />
sitruunamehua omenalle<br />
<br />
<b>Kukkakaalin valmistelu</b>: Leikkataan lehdet erilleen. Leikkataan lehdistä varret ja pilkotaan ne pienemmiksi, suikaloidaan lehdet. Asetetaan sivuun. Leikataan kukkakaalin varsi ja siistitään (ylijäämäpalat pyreeseen). Oaloitellaan pitkittäin neljään osaan. Leikataan kukkakaalin kukinta hieman vajaa puolestavälistä, jolloin keskikohdasta pitäisi pystyä leikata ainakin kaksi n. 1-1.5 cm paksuista isoa viipaletta. Valikoidaan 10-15 pientä, kaunista kukintoa ja asetetaan sivuun. Valikoidaan isoimmista kukinnoista sellaiset, joista pystyy leikata veitsellä tai mandoliinilla ohuita (n. 1-1.5 mm) siivuja pikkelöitäväksi. Kaikki muu jäljelle jäävä pilkotaan pienemmäksi ja käytetään pyreeseen.<br />
<br />
<b>Voissa paistettu kukkakaali</b>: Kuumennetaan pannulla öljyä ja laitetaan pannulle paksut viipaleet, varsipalat sekä pienet, kauniit kukinnot. Annetaan ottaa hieman väriä ja lasketaan sitten lämpöä ja lisätään pannulle reilusti voita. Annetaan hautua voissa välillä käännellen, kunnes kypsiä (ei muhjuisia). Maustetaan suolalla.<br />
<b><br /></b>
<b>Kukkakaalipyre</b> (kasan alimmaisena): Keitellään kukkakaalin paloiteltuja osia maidossa, kunnes ovat pehmentyneet. Soseutetaan blenderissä tai sauvasekoittimella, lisätään nokare voita sekä suolaa. Palautetaan kattilaan ja pidetään lämpimänä.<br />
<br />
<b>Pikkelöidyt kukkakaalit</b>: Ohuet siivut pikkelöidään 30-60 minuutin ajan. Pikkelöintilientä voi säätää sen mukaan, kuinka hapanta kaipaa. Itse käytin tällä kerralla 2 rkl omenaviinietikkaa, 1 rkl sokeria, ripaus suolaa ja 1 rkl vettä. <br />
<br />
<b>Lehtihöyste</b>: Paistetaan lehtien varsia toisella pannulla pehmeämmiksi voissa. Lisätään sekaan n. 8 paloiteltua mustaa valkosipulinkynttä (myös tavallinen valkosipuli sopii). Lisätään loppuvaiheessa lehtien vihreät osat. Lehtiä saa hetken aikaa paistella, mutta ei niin kauaa, että vihreä väri katoaa. Lehdet jäävät melko sitkeiksi, joten se kannattaa huomioida niiden suikaloinnissa, ettei jää turhan isoiksi. Maustetaan höyste suolalla.<br />
<br />
Lisäksi vielä tuoretta omenaa suikaloituna tuo mukavan lisän. Ilmankin pärjää. Suikaloitu omena kannattaa kastella sitruunamehulla, jotta suikaleet eivät tummu.<br />
<br />
Kasataan lautaselle oodi kukkakaalille: Pyre alimmaiseksi ja kaikki muu ihanaksi keoksi päälle. Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-46755610460261552592020-04-01T16:01:00.000+03:002020-04-01T16:01:01.293+03:00Naudan sisäfilettä ja purjoa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgKlkMHhUfoQc8fLPt8G7Y7E_iFEv544YJPNO1b9RNG9YpT5E6tyanu8-a8qwuBBvWJiYhHpRd9RQ9fpSmiDqbKbUywMssWQZOoT6pVx6dXT0caBA2GFnD92W1vcGZTaDQDoCWhQps5uE/s1600/Photo+28.3.2020%252C+16.57.49.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1504" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgKlkMHhUfoQc8fLPt8G7Y7E_iFEv544YJPNO1b9RNG9YpT5E6tyanu8-a8qwuBBvWJiYhHpRd9RQ9fpSmiDqbKbUywMssWQZOoT6pVx6dXT0caBA2GFnD92W1vcGZTaDQDoCWhQps5uE/s640/Photo+28.3.2020%252C+16.57.49.jpg" width="600" /></a></div>
<br />
Kahdelle:<br />
<br />
2 kpl naudan sisäfilepihvejä<br />
2 purjoa<br />
2 salottisipulia (itse käytän mielellään banaanisalotteja niiden koon takia)<br />
2.5 dl punaviiniä<br />
2 dl lihalientä<br />
suolaa<br />
voita<br />
<br />
Naudan sisäfile sous videssä 55 astetta 1 tunti. Lopuksi pinnat nopeasti pannulla.<br />
<br />
Purjopyre: Purjon valkoinen osa pestään ja paloitellaan. Laitetaan pilkottu purjo kattilaan ja keitellään hiljalleen maidossa pehmeäksi. Soseutetaan pienessä blenderissä, lisätään nokare voita ja maustetaan suolalla.<br />
<br />
Voissa haudutetttu purjo ja salottisipuli: Purjon valkoinen osa leikataan pitkittäin neljään osaan ja pestään huolellisesti. Salottisipuleista puolitetaan pitkittäin. Kannasta leikataan pois pieni pala, mutta jätetään sen verran, että sipulinpuolikas pysyy kasassa. Ruskistetaan sekä sipulien että purjojen pinnat pannulla, lasketaan lämpöä pienemmäksi ja lisätään reilu nokare voita. Haudutellaan, kunnes pehmeitä. Maustetaan suolalla.<br />
<br />
Punaviinikastike: Keitellään kattilassa punaviiniä ja lihalientä (laitoin n. suhteessa 60/40) kasaan, kunnes nesteen alkuperäisestä määrästä on jäljellä n. kolmannes. Maustetaan suolalla sekä lorauksella balsamicoa. Vispataan lopuksi sekaan voita pieninä nokareina, jotta kastike hieman saostuu.<br />
<br />
<br />
Vinkki: Purjon vihreät osat jäävät tässä käyttämättä, enkä itse niistä varsinaisesti kypsennettynä pidä. Olen keksinut niille kuitenkin kaksi käyttötarkoitusta, ettei tarvitse heittää suoraan hävikkiin:<br />
<br />
1. Säilön osan pakkaseen muiden vihannesjämien kanssa ja käytän niitä lienten keittämiseen<br />
<br />
2. Teen osasta purjotuhkaa, joka sopii mainiosti erilaisten lihojen mausteeksi. Ohje on helppo: paista eroteltuja purjon vihreitä lehtiä uunissa 180 asteessa, kunnes ne ovat kauttaaltaan tumman ruskeita/mustia. Maku on paahtunut, ei kitkerä kuten palanut ruoka yleensä. Purjotuhka säilyy hyvin suljetussa lasipurkissa.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-32910332056928620242020-03-28T15:46:00.000+02:002020-03-28T15:46:09.275+02:00Serrano-kinkkua, Manchego-juustoa ja vesimeloniaKorona sitä, korona tätä. Sehän se on tämän hetken kuumin puheenaihe. Moderni kotikeittiökään ei ole välttynyt sen vaikutuksilta, vaikka onneksi terveenä olemme vielä kaikki pysyneet ja parhaamme mukaan minimoineet kaikki liikkumiset omien seinien ulkopuolelle. Samalla se tosin tarkoittaa sitä, että kokkausinspiraatiota ei voi etsiä kaupassa kierrellen ja raaka-aineita katsellen, eikä kaupasta lähdetä myöskään hakemaan ylimääräisiä täydennyksiä, vaikka jokin mieleen tullut annos kuinka kaipaisi jotakin tiettyä ainesosaa. Tällä hetkellä kokkaillaan siis enimmäkseen varsin perusruokia niistä aineista, joita nyt sattuu kaapista löytymään. Välillä yritän kuitenkin väsätä jotain hieman pidemmän kaavan mukaan ja saada tännekin uutta sisältöä. Kaupan ruokatoimituksen saapuminen mahdollistikin tämän vähän paremman arki-illan herkun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw4y1rXX5LWyPKUZgUSDc4dNEc5X8vvPQiE0-NzBWeSlcOyB4CwD38BSHCuTbsTViieqC_rZtkxnp_TNjItEznVhHOgaVu7I8so43y9yZkzZMDuvDn76bHGBoFFGU7no7M-ta7JKuGl5c/s1600/Photo+26.3.2020%252C+17.20.59.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1149" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw4y1rXX5LWyPKUZgUSDc4dNEc5X8vvPQiE0-NzBWeSlcOyB4CwD38BSHCuTbsTViieqC_rZtkxnp_TNjItEznVhHOgaVu7I8so43y9yZkzZMDuvDn76bHGBoFFGU7no7M-ta7JKuGl5c/s640/Photo+26.3.2020%252C+17.20.59.jpg" width="458" /></a></div>
Alkupalasalaatin komponenteiksi päätyivät Serrano-kinkku, Manchego-juusto, kompressoitu vesimeloni, pikkelöity vesimelonin kuori, balsamicosiirappi, rucola sekä rucolaöljy.<br />
<br />
<br />
<b>Serrano-kinkku</b> (meillä yksi paketti kahdelle aikuiselle) pyöritellään siivu kerrallaan rullalle, jolloin tuloksena yksi, paksu pötkö, josta voi leikata eri paksuisia kiekkoja.<br />
<br />
<b>Manchego-juusto</b> leikataan paloiksi.<br />
<br />
<b>Vesimelomi</b> kuoritaan ja paloitellaan isoiksi neliskulmaisiksi paloiksi. Palat vakumoidaan ja jätetään jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Vakuumissa vesimeloni kompressoituu ja maku voimistuu. Vesimelonin voi toki myös paloitella suoraan annokseen ilman kompressointia.<br />
<br />
<b>Pikkelöity vesimelonin kuori</b>: Vesimelonin valkoisesta kuoriosasta poistetaan uloin vihreä nahka. Jäljelle jäävä valkoinen kuori paloitellaan ja valmistellaan pikkelöintiliemi:<br />
<br />
1 dl omenaviinietikkaa<br />
1 dl vettä<br />
0.5 dl sokeria<br />
1.5 tl suolaa<br />
1 tähtianis<br />
(chilirouhetta)<br />
<br />
Liemi kiehautetaan kattilassa ja annetaan suolan ja sokerin liueta. Lisätään paloitellut vesimelonin kuoret kattilaan ja kiehautetaan uudestaan. Nostellaan meloninkuoret puhtaaseen lasipurkkiin ja kaadetaan liemi perään. Laitoin itse n puoli teelusikallista tulista chilirouhetta, mutta siivilöin ne pois purkkiin menevästä liemestä, koska liemessä oli juuri sopiva mausteisuus kiehautuksen jäljiltä. Kansi päälle ja jäähtymisen jälkeen jääkaappiin, säilyvät kylmässä n. kuukauden. Tai siis meillä ei näköjään säilynyt, kun purkki on jo puolillaan. Näistä tuli heittämällä uusi suosikki lisuke lähinnä kaiken kanssa. <br />
<br />
Pikkelöintilientä jäi hieman yli ja suikaloin nopeasti porkkanan kuorimaveitsellä ja tuuppasin pieneen purkkiin lopun liemen ja siivilöidyn chilirouheen kera. Tuli erinomaista tulista porkkanapikkeliä sivutuotteena.<br />
<br />
<b>Balsamicosiirappi</b>: 0.5 dl balsamicoa ja n. teelusikallinen sokeria keitellään pienessä kattilassa niin kauan, kunnes siirappi tarttuu lusikkaan niin, että sormella pyyhkäistessä siihen jää selkeä jälki. Tämä ei pienelllä määrällä vie kovin paljoa aikaa, ihan muutamia minuutteja, joten kannattaa olla tarkkana. Liika redusointi johtaa joko pohjaan palamiseen tai todella tönkköön siirappiin. Jälkimmäisistä on minullekin kertynyt kokemusta, ja voin paljastaa, että lusikkaan (tai hampaisiin) tiukasti tarraava toffeemainen balsamico ei ole kovin monikäyttöistä.<br />
<br />
<b>Rucolaöljy</b>: Rucolan lehdet (n. puolikas puska) käytetään nopeasti kiehuvassa vedessä ja kuivataan huolellisesti. Lehdet laitetaan pieneen tehosekoittimeen ja lisätään rypsiöljyä muutama ruokalusikallinen. Surautetaan sekaisin ja annetaan uuttua. Siivilöidään lopuksi rucolanjämät pois.<br />
<br />
Koristeeksi rucolaa ja rucolan versoja.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-46629447601909600142020-03-18T19:20:00.000+02:002020-03-18T19:20:02.182+02:00Tartar-pihvi ja 63 asteen keltuainen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tartar-pihvi jakaa paljon mielipiteitä, mutta uppoaa kyllä tässä taloudessa. Raa'an lihan syönnissä täytyy toki olla erityisen tarkka lihan laadusta sekä kylmäketjusta, mutta suomalaista naudanlihaa on pääsääntöisesti turvallista syödä myös kypsentämättömänä. Itse ostan tartariin käytettävän lihan mieluiten palvelutiskistä ja kerron käyttötarkoituksen. Tartarpihvi joko riivitään veitsen reunalla tai hienonnetaan pieneksi. Tartariin voi sekoittaa lisukkeet valmiiksi tai kasata niitä kunkin lautaselle ja antaa syöjien hoitaa sekoittaminen itse. Meillä yleensä sekoittelen valmiiksi, mutta se kannattaa tehdä vasta juuri ennen tarjoilua.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioCp1e2chPQcBM5bmrDiy526-idiHyApEvjYP7mou2iUt4YzpMnc3spT-NwR4egIYkATfL_eCDsGZR5dYEQ1T5zragalzcsswcwxI9QJmIFZc3OWeaR0LnFzngEFXRQzn2XpOo6QTKoc0/s1600/Photo+15.2.2020%252C+18.35.35.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1336" data-original-width="1600" height="534" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioCp1e2chPQcBM5bmrDiy526-idiHyApEvjYP7mou2iUt4YzpMnc3spT-NwR4egIYkATfL_eCDsGZR5dYEQ1T5zragalzcsswcwxI9QJmIFZc3OWeaR0LnFzngEFXRQzn2XpOo6QTKoc0/s640/Photo+15.2.2020%252C+18.35.35.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>Kahdelle tuhti pääruoka tai neljälle alkupala</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span> </span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>320g naudan ulkofilettä (voi käyttää myös paistia tai sisäfilettä, jos lompakko kestää)</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>30g hienonnettua salottisipulia</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>20g hienonnettua suolakurkkua</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>15g
hienonnettua kaprista</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>1 rkl Worcestershire-kastiketta</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>1 rkl dijon-sinappia</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>1
rkl itsetehtyä majoneesia</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>sormisuolaa ja ripaus pippuria myllystä. </span></span></span><br />
<br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>Tässä oli omaan makuun ehkä aavistus liikaa sipulia, joten sitä hieman vähemmän seuraavalla kerralla. </span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span><br /></span></span></span>
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>Tartar-pihvin kanssa tarjoillaan perinteisesti raaka keltuainen. Itseeni iskee paremmin sous videssä kypsennetty, juokseva mutta ei niin raa'an makuinen keltuainen. Tällainen onnistuu kylvettämällä kananmuna kuorineen 63 asteessa tunnin ajan. Keltuainen ehtii hieman jähmettyä mutta valkuainen ei, jolloin ne pystyy erotella toisistaan kohtuullisen nätisti. Rikon munan käteeni ja annan valkuaisen valua pois hieman toisen käden sormilla avittaen. Kannattaa aina tehdä ainakin yksi extra, vaikka kuinka varovainen on, yleensä vähintään yksi hajoaa.</span></span></span><br />
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span><br /></span></span></span>
<span dir="ltr"><span class="_3l3x"><span>Lisänä meillä myös kaupasta ostettu ciabatta-sämpylä, jonka leikkasin ohuiksi siivuiksi ja paistoin pannulla voissa rapeaksi.</span></span></span><br />
<br />
Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-76937306324876955452020-03-15T21:01:00.000+02:002020-03-15T21:03:42.968+02:00SuppilovahveropastaPastatrio täydentyi vielä ihanalla suppilovahveropastalla ja niin <a href="https://modernikotikeittio.blogspot.com/2020/03/pastaa-kanitaytteella-parmesaniliemella.html" target="_blank">viimeisetkin tuorepastat </a>tulivat käytettyä. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoP-3OykK8HFpv-wS-rXlejgDi6gWHY2Upf8bHUCIPJf0z9NNwUDidXnAqRWjL2PNa1hQdJ53n_m0EHfH4Q1NVAwEQ4ZfM-K14hO5b7b-VtjoUtFuQeYZN6PmoOKEDlmem8hd_M8OIeZk/s1600/Photo+4.3.2020%252C+10.49.43.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoP-3OykK8HFpv-wS-rXlejgDi6gWHY2Upf8bHUCIPJf0z9NNwUDidXnAqRWjL2PNa1hQdJ53n_m0EHfH4Q1NVAwEQ4ZfM-K14hO5b7b-VtjoUtFuQeYZN6PmoOKEDlmem8hd_M8OIeZk/s640/Photo+4.3.2020%252C+10.49.43.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Pastat ovat lempiruokiani mm. siitä syystä, että ne ovat niin yksinkertaisia ja samalla niin herkullisia. Tämäkin herkku syntyi vartissa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiprNwOZJ9OUZzYJjku5tzL8BdKMffpQD5hi9VxKZ39TW8zwRCnLff_CvyVDWQH7MrR7yL2E6JJjaancg5G6tMnccb1Cjg6HVM2IE-SpVQ26f72znEr2ZOt0DgOslXdgQ-1NWjjZKxkwfw/s1600/Photo+4.3.2020%252C+11.06.38.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiprNwOZJ9OUZzYJjku5tzL8BdKMffpQD5hi9VxKZ39TW8zwRCnLff_CvyVDWQH7MrR7yL2E6JJjaancg5G6tMnccb1Cjg6HVM2IE-SpVQ26f72znEr2ZOt0DgOslXdgQ-1NWjjZKxkwfw/s640/Photo+4.3.2020%252C+11.06.38.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kahdelle</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
n. 130 g tuorepastaa</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
100 g paistettuja suppilovahveroita (meillä pakkasesta, vastaa ehkä 200g tuoreita)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
puolikas sipuli pieneksi silputtuna </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
1 dl kermaa </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
parmesania</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
pippuria</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
suolaa</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
(lehtipersiljaa tai muuta haluamaasi yrttiä)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Suppilovahverokastike:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Suppilovahverot pyöräytellään pannulla öljyssä sipulihakkeen kera. Kun sipulit ovat hieman pehmenneet, lisätään pannulle n desilitran verran kermaa ja maustetaan suolalla (huomioiden, että lopuksi lisätään vielä suolaista pastavettä) pippurilla sekä parmesanjuustolla. Keitetään pastaa 3-4 minuuttia hyvin suolatussa vedessä. Otetaan pastavettä talteen ennen pastojen valuttamista, käännellään pastat pannulla sienikastikkeen sekaan ja lisätään pastavettä sen verran, että kastiketta riittää tasaisesti.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Päälle tietysti vielä parmesaaniraastetta, itse silppusin myös lehtipersiljaa loppusilaukseksi. Yksinkertaista ja supermaukasta.</div>
Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-7117799243516035972020-03-11T11:00:00.000+02:002020-03-11T21:38:58.408+02:00CarbonaraCarbonara, yksi kaikkien aikojen lempipastoistani. Koska <a href="https://modernikotikeittio.blogspot.com/2020/03/pastaa-kanitaytteella-parmesaniliemella.html" target="_blank">täytepastojen</a> jälkeen oli vielä pastataikinaa jäljellä, päätin tehdä siitä tämän ihanan kermaisen överiherkun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC1HIlmaiFrw1FECttILu6akGju6JwPhvzZMiCYnIAxLzbMcxOS-On5G34caghS6N2dRlyzXGn0I5-5vuDbXU8EmyxeMf86eXatxgn6oB84mW5Qgye24qqKNtvOvFbeO62UZxeyg8K0T8/s1600/Photo+3.3.2020%252C+17.18.31.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1339" data-original-width="1600" height="534" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC1HIlmaiFrw1FECttILu6akGju6JwPhvzZMiCYnIAxLzbMcxOS-On5G34caghS6N2dRlyzXGn0I5-5vuDbXU8EmyxeMf86eXatxgn6oB84mW5Qgye24qqKNtvOvFbeO62UZxeyg8K0T8/s640/Photo+3.3.2020%252C+17.18.31.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Carbonaran kohdalla polttavin kysymys on usein se, lisätäänkö siihen kermaa vai ei. Traditionalistit kauhistelevat niitä, jotka näin tekevät, mutta itse en ole ollut koskaan hyvä uskomaan, että on ainoita oikeita tapoja valmistaa jokin ruoka. Itse en kuitenkaan kermaa ole koskaan kaivannut. Etenkin tuorepastan kanssa tuntuu, että kerma olisi ollut tähän aivan liikaa, kun tuorepasta itsessään on jo niin paljon tuhdimpaa kuin kuivatavara. En silti menetä yöuniani, jos joku kerman nimeen vannoo.<br />
<br />
Carbonaraan upposi tällä kerralla suurin piirtein näin:<br />
<br />
kahdelle tai yhdelle tosi nälkäiselle<br />
<br />
tuorepastaa n 130 g<br />
2 keltuaista<br />
reilusti raastettua parmesania<br />
3 siivua pekonia (käytin erityisiin tilanteisiin varattua savustettua mangalitzapekonia)<br />
pippuria<br />
suolaa pastan keitinveteen<br />
<br />
Pasta keitetään reilusti suolatussa vedessä n 3-4 minuuttia. Otetaan vedestä talteen 1 dl ennen kuin pasta valutetaan. Pastan kypsyessä sekoitetaan keltuaisen ja raastettu parmesani. Sekoitetaan kypsennetty pasta keltuaisseokseen, käännellään sekaisin ja lisätään suolaista pastan keitinvettä vähän kerraallaan tuomaan lisää kermaisuutta (koko dl ei tarvitse käyttää). Käännellään sekaan pekonit. Asetellaan lautaselle, jonka pohjalla on raastettua parmesania (näin sitä löytyy vielä, kun päälle raastetut on jo syöty). Raastetaan päälle vielä lisää parmesania ja muutama käännös mustapippuria myllystä. Nautitaan ilman syyllisyyttä kaloreista.<br />
<br />
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-18703923697493063282020-03-08T18:08:00.000+02:002020-03-11T21:37:58.035+02:00Pastaa kanitäytteellä parmesaniliemellä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3yx8XQxU70TUyqUryzdiL0Tv_9OwofX9s02VWirlycPE4UYRWdllul4Uh5kWwK-kHp6WIRtG9i7DGZXUqLyJb83ChqQ6xbrZMobEyMp04-gPrklvC_qSagTfFRdeLjw1paBvEwAFUTKE/s1600/Photo+2.3.2020%252C+12.36.52.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1508" data-original-width="1600" height="602" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3yx8XQxU70TUyqUryzdiL0Tv_9OwofX9s02VWirlycPE4UYRWdllul4Uh5kWwK-kHp6WIRtG9i7DGZXUqLyJb83ChqQ6xbrZMobEyMp04-gPrklvC_qSagTfFRdeLjw1paBvEwAFUTKE/s640/Photo+2.3.2020%252C+12.36.52.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<a href="https://modernikotikeittio.blogspot.com/2020/03/kania-ja-romanescoa.html" target="_blank">Kani tasting platen</a> jälkeen jäljelle jääneet koivet muuntuivat seuraavana päivänä pastan täytteeksi.<br />
<br />
Pastataikina tuotti ongelmia alusta asti. Minulle ei ole muodostunut vielä tuorepastaan sellasita luottoreseptiä, joka osuisi suurella todennäköisyydellä vain pienillä hienosäädöillä kohdilleen, joten edessä oli taas googletus. Sen tuloksena päädyin Gordon Ramsayn ohjeeseen, jossa munien määrä herätti epäilykseni heti alkuun, mutta en malttanut kuunnella intuitiotani (koska eihän se voi olla parempi kuin Gordonin). Taikina oli alusta asti aivan liian löysää ja jauhoja tuli lisättyä lopuksi mittailematta melko paljon lisää. Levon jälkeenkin taikina oli liian pehmeää, joten kaulitsemivaihe piti vielä tehdä pitkän kaavan mukaan, jotta taikinaan sai työstettyä vielä lisää jauhoja. Loppujen lopuksi ihan kelpo pastaa siitä syntyikin, mutta ehdin kyllä moneen kertaan kirota, miksi en voinut laittaa alunperinkin vähemmän kananmunaa, kun siltä kerran tuntui.<br />
<br />
Pastan täytettä varten kanin koivet suolattiin ja valmistettiin painekeittimeen. Laitoin keittimeen veden lisäksi muutaman porkkanan ja sipulinpalan tuomaan liemeen lisämakua. 25 minuuttia paineessa riitti pehmentämään koivet täysin ja liha oli helppo vedellä luista irti. Lihat pienessä tehosekoittimeksi pienemmäksi (ei ihan muhjuksi) ja sekaan ricottaa, lehtipersiljasilppua, suolaa, pippuria, sipulijauhetta ja loraus soijakastiketta (salainen umami-ase). <br />
<br />
Pasta kaulitaan levyksi ja leikataan n. 11-12 cm halkaisijaltaan olevalla pyöreällä muotilla. Täytettä asetetaan keskellä ja taiteaan reunat yhteen puolikuun muotoiseksi. Suoran sivun reunat voi vielä halutessaan taittaa keskelle ja kiinnittää toisiinsa. En tiedä, onko tällä taittelulla virallista nimeä. Cappelletti lienee lähimpänä, mutta niissä pitäisi kaiketi käyttää neliön mallista muottia. Keitetään hyvin suolatussa runsaassa vedessä n. 3-4 minuuttia.<br />
<br />
Pastan kanssa tarjottiin parmesanilientä, jolla parmesanin reunat saa loistavasti hyötykäyttöön. Minulla oli jemmassa 4 isoa reunapalaa ja keittelin niitä 1.5 litrassa vettä n. 3 tunnin ajan. Tuloksena on suolainen, parmesanin-makuinen kellertävä liemi, jota voi käyttää sellaisenaan tai lisätä muihin ruokiin tuomaan suolaisuutta ja umamia. Lientä päätyi lautasille muutama kauhallinen ja loput pakastin jääpalamuoteissa.<br />
<br />
Täytettä kanin koivista (4 kpl) + n. 150 g ricottaa tuli n. 35 pastanyyttiin. Pakastin suoraan osan, kun ei näitä ihan mahdottomasti jaksa syödä.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-33510171925233891142020-03-05T19:35:00.000+02:002020-03-05T19:35:06.810+02:00Kania ja romanescoaMies kiikutti hiljattain kaupasta kotiin kokonaisen kanin. Kania käsitellessä en voi puhua varmoista otteista, koska vain kerran aiemmin on kyseinen raaka-aine meille päätynyt. Perinteinen pitkään haudutettu kanipata olisi tietysti ollut varma valinta, mutta halusin lähteä kokeilemaan hieman erilaista paloittelua. Ajatus lähti jostain MasterChef Australian alkukausien jaksosta, jossa kania valmistettiin samalla tyylillä ja ne ideat jäivät jostain syystä mieleen. Siispä päivälliseksi valmistui kani tasing plate romanescon kera.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh9CrpWa7bcG7QDz_kMGR0qZiqjAcR12-T37IAaMfLA9jl1MQqrF4yEeG3TBNTzvQx5QZ0sz3PpRHZJcUqH-EUMH4ktlXSdZSOx8iXe6zwKZ7qM2vIw4wSvUUnExVF_f1iNhqTwi2x1Zk/s1600/Photo+1.3.2020%252C+17.21.21.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1404" data-original-width="1600" height="560" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh9CrpWa7bcG7QDz_kMGR0qZiqjAcR12-T37IAaMfLA9jl1MQqrF4yEeG3TBNTzvQx5QZ0sz3PpRHZJcUqH-EUMH4ktlXSdZSOx8iXe6zwKZ7qM2vIw4wSvUUnExVF_f1iNhqTwi2x1Zk/s640/Photo+1.3.2020%252C+17.21.21.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kanin paloittelu osiin olikin melkein aikaavievin osio. Lopputulos näytti tältä<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwWwxiCxN7Z4uGrO-wZYl4Stj2R_Tdg5oqrRcIKCzytKVU0pUu6NNNqIkwqgLUZ_UfVqHNiefcpM5797rGASWMP8p4htfsFtN4WIwz2A_VaHe07xVkQZAcTE8hPaiRUQ6RsOYEEvLbg1s/s1600/Photo+1.3.2020%252C+16.19.49.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1479" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwWwxiCxN7Z4uGrO-wZYl4Stj2R_Tdg5oqrRcIKCzytKVU0pUu6NNNqIkwqgLUZ_UfVqHNiefcpM5797rGASWMP8p4htfsFtN4WIwz2A_VaHe07xVkQZAcTE8hPaiRUQ6RsOYEEvLbg1s/s640/Photo+1.3.2020%252C+16.19.49.jpg" width="590" /></a></div>
<br />
Rehellisyyden nimissä sanon heti, että palojen nimet eivät välttämättä ole oikeat, koska en löytänyt yhtäkään suomenkielistä ohjetta tämäntyyppiseen paloitteluun. En siis tiedä ovatko selkäpalat oikeasti satulat ja onko vatsapalat oikeasti kuve tai bavette. Korjaan termistön mielelläni, jos jollain on siitä varmempaa tietoa.<br />
<br />
Mutta asiaan, ajatus oli siis valmistaa kanin eri osia ja yhdistää ne samalle lautaselle. Kuten minkä tahansa eläimen kohdalla, pehmeimmät lihat löytyvät sieltä, missä lihas ei tee raskasta työtä. Sitkeimmät taasen ovat niitä paljon työskenteleviä, kuten nyt koivet kanin tapauksessa. Ne siis vaativat pitkän, hitaan kypsennyksen ja päätinkin ottaa ne erilleen ja käyttää muulla tavalla (selvinnee täälläkin myöhemmin). Maistelulautaselle valikoitui fileistä ja selkäpaloista tehty serrano kinkkuun kääritty rulla, pannulla paistettuna kylkirivi, maksa ja munuaiset sekä vatsapaloista leikattuja rapeaksi paistetut suikaleet. Mausteena suolaa ja pippuria, kun halusin tuoda ominaismakua enemmän esiin (vähän riistaisa, yllättävänkin mieto, kanamainen). En siis käsitellyt osia muuten kuin suolaamalla ja munuaisista poistin ohuet kalvot päältä.<br />
<br />
Rulla: 3 siivua serrano kinkkua hieman limittäin aseteltuna folion päälle. Kinkkujen päälle ensin selkäpalat tiivisti vierekkäin ja ohuet fileet selkäpalojen päälle keskelle. Maustetaan suolalla ja pippurilla, rullataan tiivis paketti ja kiedotaan tiukasti folioon. Uunissa 180 astetta n 20-25 minuuttia (pidin 30 minuuttia joka oli aavistuksen liikaa).<br />
<br />
Kylkirivi: Suolaus ja paisto pannulla molemmin puolin, kunnes hieman väriä pinnassa<br />
<br />
Maksa ja munuaiset: nopea paisto pannulla, maksa meni itselläni ehkä hieman yli mutta munuaiset olivat oikein hyvät<br />
<br />
Vatsasuikaleet: Alkuperäisen MCA:n ohjeen mukaan paistettu rapeaksi pannulla, mutta mielestäni tämä ei ollut kovin hyvä kypsennystapa tälle osalle. Annos toki kaipaa jotain rapeutta, mutta sitä täytynee seuraavalla kerralla kehitellä lisukkeillä ja keksiä tälle palalle muunlainen kypsennys.<br />
<br />
Romanesco-kaali: n. puolet kaalista pilkottu pieneksi, keitetty maidossa pehmeäksi ja sitten soseutettu suolan ja pienen kermatilkan kera. Uunissa paahdetuissa öljyä ja suolaa. Romanesco ei ole koskaan ollut suosikkini, eikä se nytkään sille listalle noussut, vaikka yritin taas antaa uuden mahdollisuuden. Maku on omaan suuhun jotenkin tunkkainen, ja jäin kaipaamaan annokseen ehkä mieluummin kukkakaalin tai kurpitsan makeutta.<br />
<br />
Lisäksi keitetty myös nopea kaniliemi siitä vähästä, mitä paloittelun jälkeen käteen jäi. Liemi olisi tarvinnut reilusti enemmän aikaa, mutta teki silti kohtalaisesti tehtävänsä suoraan lihojen päälle annosteltuna.<br />
<br />
Tämän annoksen jäljiltä jäi siis monta kysymysmerkkiä, mutta harjoittelut kanin kanssa jatkuvat, kunhan taas sellainen osuu kohdalle. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-21004577293075799042020-03-02T17:42:00.000+02:002020-03-02T17:42:10.321+02:00Inspiraatiot: The Food LabInspiraatio-postauksessa esittelen lyhyesti inspiraation lähteitä (pääsääntöisesti kirjoja) joista olen oppinut uutta tai saanut ideoita annoksiin. Näistä ensimmäinen on hiljattain lukemani J. Kenji Lopez-Altin The Food Lab.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAlHtVV1AMCFCnuUXSUAFHvqHrkETRO7rqfplz2YwW0WTus3jMoitLo2Nqt-opi4lk42BleebMYKqX3Mj6crU-0LgqTCx7cL58yYfo_mCMMprQQX-IZsuYfWikEUzLi-cZCxfz3SMg_lM/s1600/Photo+14.2.2020%252C+13.51.00.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1467" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAlHtVV1AMCFCnuUXSUAFHvqHrkETRO7rqfplz2YwW0WTus3jMoitLo2Nqt-opi4lk42BleebMYKqX3Mj6crU-0LgqTCx7cL58yYfo_mCMMprQQX-IZsuYfWikEUzLi-cZCxfz3SMg_lM/s640/Photo+14.2.2020%252C+13.51.00.jpg" width="586" /></a></div>
<br />
The Food Lab on tieteellisen testauksen pohjalta kasattu kokoelma reseptejä, joissa hyödynnetään<br />
<br />
J. Kenji Lopez Alt on kokki ja ruokakirjailija, joka aloitti työuransa kemian parissa laboratosiossa ja päätyi loppujen lopuksi ammattikeittiöiden kautta unelmatyöhönsä testaamaan ruoanlaittotekniikoita ja niiden vaikutuksia lopputulokseen. Hän pitää blogia SeriousEats.comissa, jossa myös osa kirjan artikkeleista on julkaistu. The Food Lab on syntynyt vuosien saatossa täydellisyyden metsästämisestä - miten broilerista saa täydellisen mehukasta, miten frittitaikinasta saa täydellisen rapeaa ja miten koostaa täydellinen salaatti kastikkeineen? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia yrityksen ja erehdyksen kautta, kunnes lopputulos on haluttu.<br />
<br />
Kirja on suunnattu kotikokeille, joita kiinnostaa kysyä ruonalaiton lomassa myös kysymystä 'miksi?'. Miksi on väliä, milloin kananmuniin lisätään suola? Miksi on väliä, millä tavalla suolaan broilerin ennen paistamista? Miksi pihviä kannattaa käännellä pannulla 30 sekunnin välein yhden käännön sijaan? Koska ruokien valmistaminen ei vaadi ammattikeittiön laitteistoja ja valtaosa raaka-aineistakin on löydettävissä, on reseptejä helppo lähteä itse testailemaan. Omassa keittiössä on syntynyt jo täällä aiemmin esiintynyt Mac n cheese ja varastin myös vinaigrette-reseptin, joka on helppo tehdä suoraan kastikepulloon ja säilöä jääkaapissa odottamassa sopivaa salaattia. Seuraavaksi kokeiluun menee todennäköisesti sekä frittikana että -kala ohjeet sekä kolmesti valmistetut ranskalaiset, joista olen lukenut myös paljon muista lähteistä.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan tämä yli 900-sivuinen järkäle on hyvä perusteos ruoanlaitosta kiinnostuneille, josta löytyy varmasti myös uutta tietoa kokeneemmallekin kotikokille. Reseptit on valittu tukemaan testattuja teorioita ja ovat kohtalaisen helppoja toteuttaa. The Food Lab onkin oman hankintalistani kärkipaikoilla, ensimmäisen lukemiskierroksen suoritin kirjaston kappaleella. Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-20398191427341515882020-02-29T15:05:00.000+02:002020-02-29T15:05:06.757+02:00Naudan hanger steak, misoa ja sieniä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi85dRi4l5jofuKll-xMHOwgoiUYr64sl3zAoF2NspnaEN57tDEfCAqwMNcz6-00N07XED91f165AGAqa3yVFv9lEJL6WKNcddPrxz879HsesScvF0aO_EfCuWZKe4WcBI0A9H7v67QCd8/s1600/Photo+14.2.2020%252C+17.30.50.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1154" data-original-width="1600" height="460" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi85dRi4l5jofuKll-xMHOwgoiUYr64sl3zAoF2NspnaEN57tDEfCAqwMNcz6-00N07XED91f165AGAqa3yVFv9lEJL6WKNcddPrxz879HsesScvF0aO_EfCuWZKe4WcBI0A9H7v67QCd8/s640/Photo+14.2.2020%252C+17.30.50.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Hanger steak: Suolattu ja hierottu pintaan vaaleaa misoa. Sous videssä 55 asteessa 4 tuntia. Pinnat viimeistelty pannulla ja leikattu lihassyiden vastaisesti.<br />
<br />
Sienet: Aasialaisten sienien lajitelma haettu etno-kaupasta. Paistettu simppelisti pannulla voissa ja maustettu suolalla<br />
<br />
Marinoidut retiisit: Pilkotut retiisit marinoitu yön yli riisiviinietikasta, sokerista ja suolasta kiehautetusta liemessä (6 osaa, 3 osaa, 1 osa - suhteet suurinpiirtein vastaavat kuin sushiriisin maustamiseen)<br />
<br />
Misovoiemulsio: Nopeasti pienessä kattilassa kasattu vaaleasta misosta, vedestä ja vähän kerrallaan lisätystä voista. Emulsio rikkoutui ennen lautaselle päätymistä ja seuraavaan erään korvasinkin sen misovoilla, joka toimi melkein paremmin ja oli huomattavasti helpompi tehdä (huoneenlämpöistä voita + misoa).Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-29578726397432444172020-02-25T17:15:00.000+02:002020-02-25T17:15:07.787+02:00Broileria ja palsternakkaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzl8VmgWzQIzJwCA_2NObfVqxLkSXh4JYkmV0wuxq4G_1Moq9conZaIGtoO3IUHEpvRzqW0_RlvaRV22e4IdfXrmokAipSvuy8yaTdylbBQs36wVuL8EG1XwFqaiiKSPqcGAG4_-nG30c/s1600/Photo+23.2.2020%252C+17.00.19.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1563" data-original-width="1600" height="624" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzl8VmgWzQIzJwCA_2NObfVqxLkSXh4JYkmV0wuxq4G_1Moq9conZaIGtoO3IUHEpvRzqW0_RlvaRV22e4IdfXrmokAipSvuy8yaTdylbBQs36wVuL8EG1XwFqaiiKSPqcGAG4_-nG30c/s640/Photo+23.2.2020%252C+17.00.19.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Broilerin rintaleike: Suolataan edellisenä iltana ja uitetaan sous videssä 64 asteessa* 2 tunnin ajan luun kanssa (poista nahka)<br />
<br />
Rapea broilerinnahkamuru: Poistetaan nahka raaoista rintaleikkeistä ja raaputellaan pois ylimääräinen rasva ja liha niin, että jäljelle jää pelkkä nahka. Levitetään nahka uunipellille leivinpaperille, maustetaan suolalla ja asetellaan päälle toinen leivinpaperi. Laitetaan päälle painoksi toinen uunipelti. Paistetaan uunissa 180 asteessa n. 15-20 minuuttia tai kunnes väri on kullankeltainen. Maku muuttuu nopeasti kitkeräksi, jos pääsee tummumaan liikaa.<br />
<br />
Palsternakkapyre: Paloitellaan palsternakka ja keitetään maidossa pehmeäksi. Otetaan sivuun n. neljännes pyreestä palsternakkacremeä varten. Soseutetaan loppu, ohennetaan tarvittaessa hieman maidolla ja maustetaan suolalla.<br />
<br />
Savustettu palsternakkacreme: Otetaan sivuun jäänyt osa kypsistä palsternakoista ja soseutetaan pienessä tehosekoittimessa. Lisätään reilu loraus kermaa ja nokare voita ja sekoitetaan kunnes seos on sileää ja maku on selkeästi kermainen. Suljetaan creme kannelliseen kulhoon ja syötetään savustuspyssyllä hetki savua (itse käytin kirsikkaa). Annetaan savustus kannen alla vartin verran.<br />
<br />
Palsternakkacrips: Höylätään palsternakasta ohuita suikaleita ja leikataan ne pitkittäin vielä ohuemmiksi. Paistetaan 180 asteisessa öljyssä, kunnes väri on kullankeltainen ja maku vielä makea.<br />
<br />
<br />
*Suositus kypsentää broileri 75-asteeseen perustuu bakteerien <b>välittömään</b> tuhoutumiseen kyseisessä lämpötilassa, mutta pastörointi hoituu myös alhaisemmissa lämpötiloissa. Tällöin ratkaisevaa on aika, jonka liha on tietyn lämpöinen. Broilerin saavuttaessa 63 astetta 9.2 minuuttia kyseisessä lämmössä riittää pastöroimaan lihan. 66 asteessa riittää 2.8 minuuttia. <a href="https://www.seriouseats.com/2015/07/the-food-lab-complete-guide-to-sous-vide-chicken-breast.html#safe" target="_blank">(Lähde: SeriousEats.com)</a>Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-11712235729280333322020-02-23T21:07:00.002+02:002020-02-23T21:07:53.345+02:00Naudan sisäfilettä, kukkakaalia, sous vide purjoa ja purjotuhkaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3JTvE-ihDxEPn-8P9Vk0qcv0azVzQoQodz1HtTvHX_4jJ4JdaA185TCjReyX-PlBlPpxw3jDx43d67g_VdSiEvrHGTNDv5Xmltycsw03fU7aWPgUX-NaiQCy3DECuCIiuYs2fx77fk1U/s1600/Photo+22.2.2020%252C+18.03.28.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1111" data-original-width="1600" height="444" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3JTvE-ihDxEPn-8P9Vk0qcv0azVzQoQodz1HtTvHX_4jJ4JdaA185TCjReyX-PlBlPpxw3jDx43d67g_VdSiEvrHGTNDv5Xmltycsw03fU7aWPgUX-NaiQCy3DECuCIiuYs2fx77fk1U/s640/Photo+22.2.2020%252C+18.03.28.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Naudan sisäfile: Maustettu suolalla, paistettu pinnat pannulla ja viimeistelty uunissa. Paksut pihvit laitan yleensä sous videssä, koska uloimmat pinnat tuppaavat menemään yli kuten tälläkin kerralla, mutta sous videssä oli purjot kylvyssä<br />
<br />
Kukkakaalipyre: Kukkakaali (n. puolikas) pilkottu pieneksi ja keitelty miedolla lämmöllä maidossa pehmeäksi. Tehosekoittimessa pyreeksi suolan ja voinokareen kera.<br />
<br />
Sous vide purjot: Purjon valkoinen osa paloiteltu n. 5 cm mittaisiksi paloiksi ja uitettu sous videssä tunnin verran 84 asteessa, joka jätti purjoon vielä hyvän purutuntuman. Kääritty serrano kinkkuun ja viimeistelty pannulla.<br />
<br />
Purjotuhka: Purjon vihreät osat paahdettu uunissa 180 asteessa n tunnin ajan (tai kunnes mustia). Jäähtymisen jälkeen tehosekoittimessa hienoksi. Purjotuhka säilyy erinomaisesti esimerkiksi lasipurkkiin suljettuna.<br />
<br />
Purjotuhkamajoneesi: Purjotuhkan tekemiseen käytettyyn pieneen tehosekoittimeen lisätty muutama teelusikallinen itse tehtyä majoneesia ja pyöritelty nuolijan avulla reunoille jäänyt hienoin tuhka sen sekaan.<br />
<br />
<br />
Pihvin reunojen ylikypsyydestä huolimatta hyvä annos ja purjotuhkamajoneesi pääsi todella yllättämään maukkaudellaan!Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-824780085555191514.post-33248108092470719532020-02-21T22:03:00.001+02:002020-02-21T22:03:32.122+02:00Kehitysprojekti: Mac n cheese (osa 1)Minusta on hauskaa tutkia ruokien valmistusmenetelmiä ja sitä, miten ne vaikuttavat lopputulokseen. Halusin ottaa omaksi kehitysprojektiksi omaan makuun täydellisen amerikkalaisen mac n cheesen eli tuttavallisemmin juustomakaroonin eri metodeja kokeilemalla. Tämä valinta poikkeaa melko paljon täällä aiemmin nähdyistä ruoista, mutta mac n cheesessä minua kiehtoo juurikin sen yksinkertaisuus. Olen syönyt paljon keskinkertaista ja huonoa mac n cheeseä: kuivaa, laimeaa, ei juustoista, möykkyistä, karkeaa ja yhteen klimppiytynyttä. Moni näistä on ollut ihan omia tuotoksia, enkä voi niistä muita syyttää, mutta rehellisesti puhuen, olen melko harvoin edes muiden kokkaamana syönyt loistavaa mac n cheeseä. Hyvää kyllä, loistavaa harvemmin. Sitä haluan lähteä tavoittelemaan.<br />
<br />
Koostumuksen osalta nojaan amerikkalaiseen tuotteeseen, joka oli ehkä suurin salainen paheeni Yhdysvalloissa vietettyjen kuukausien aikana: Velveeta Shells & Cheese. Tämä ihana keltainen paketti kätki sisälleen simpukkapastaa ja kiiltävän hopeisen paketillisen juustokastiketta. Saatoinpa joskus helposti kipata koko laatikollisen kattilaan ja istahtaa alas aivan liian suuren kulhollisen eteen ja huokaista tyytyväisyydestä. Terveellisyydestä on turha tässä kohdassa puhua ja jälkikäteen muisteltuna maku ei oikeasti ollut mitenkään erityisen huikaiseva tai edes kovin juustoinen. Mutta se koostumus. Se sileä, kermainen koostumus on jäänyt kummittelemaan ja sellaista olen yrittänyt kotona saada aikaiseksi. Vihdoin pääsin askeleen verran lähemmäksi.<br />
<br />
Aiemmat yritykseni ovat nojanneet valkokastikkeeseen ja siihen sulatettuun juustoon. Valkokastike, tai ylipäätään mikä tahansa roux-pohjainen kastike, on minulle pieni nemesis. En ole niitä hirveästi tehnyt eikä minulla ole sitä kautta kehittynyt näppituntumaa siihen, kuinka kauan jauhoja kypsennetään tai kuinka nopeasti maito lisätään. Lopuksi pitäisi vielä löytää sopiva balanssi juuston lisäämisnopeuden ja määrän suhteen. Lopputulos ei oikein koskaan ollut sopivan pehmeä, sileä ja kermainen. Niinpä innostuin, kun löysin keinoja päästä haluamaani lopputulokseen ilman valkokastiketta.<br />
<br />
Lähdenkin rakentamaan itselleni täydellistä mac n cheeseä kahta eri niksiä kokeillen: evaporoitu maito ja natriumsitraatti. Ensiksi mainittu oli myös ensimmäinen kokeilu, jälkimmäisestä lisää myöhemmin.<br />
<br />
Evaporoitua maitoa löytyy helpoiten etno-kaupoista. Löytämäni purkki sisältää 160 ml evaporoitua maitoa ja maksoi kokonaisen euron. Isoista marketeista löytyvä kondensoitu maito on makeutettua ja siten eri asia kuin tämä. Evaporoitu maito on siis vain tiivistettyä maitoa. Sitä voisi myös itse tehdä keittelemällä täysmaitoa kasaan, kunnes 60% alkuperäisestä määrästä on kadonnut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5OriRH0Wk5Du3Ri7Np4nfX1POLXMRc7MQOBHX4P-zoA9T6gUyocslCALeLS4rAfZFKGrENUoZH9YU7RsAIabLSMwk0nu4W5DsJTaUHPKGCL8TQNX8TfxvA93nEyUncgMB23iS_niqxc/s1600/Photo+21.2.2020%252C+13.36.42.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1276" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5OriRH0Wk5Du3Ri7Np4nfX1POLXMRc7MQOBHX4P-zoA9T6gUyocslCALeLS4rAfZFKGrENUoZH9YU7RsAIabLSMwk0nu4W5DsJTaUHPKGCL8TQNX8TfxvA93nEyUncgMB23iS_niqxc/s320/Photo+21.2.2020%252C+13.36.42.jpg" width="255" /></a></div>
Otin kokeiluun pohjaksi <a href="https://www.seriouseats.com/recipes/2015/10/the-food-labs-ultra-gooey-stovetop-mac-cheese.html" target="_blank">SeriousEats.com:in Ultra Gooey Stove Top Mac n Cheese</a> -reseptin. Jouduin skaalaamaan ohjetta melko paljon pienemmäksi, koska olen taloudessa ainoa, joka mac n cheesestä pitää. Tai siis taapero kyllä varmasti söisi kaiken mitä eteen laitetaan, mutta suolan määrän takia saa nyt vielä lähinnä maistiaisia tästä herkusta. Koska puolisosta en saa mac n cheese syöntiseuraa, eikä se ole koskaan lämmitettynä yhtä hyvää kuin juuri tehtynä, yritän tehdä kokeiluversiot maltillisina annoksina. Ensimmäisessä versiossa karkeasti näin:<br />
<br />
100 g makaronia <br />
n. 80 ml evaporoitua maitoa<br />
puolikas kananmuna (joo, tämä on yksi tuska mitata, mutta silmämääräisesti laitoin puolet ja loput paistoin lounaaksi)<br />
100 g raastettua juustoa, joka sekaan n. 1 tl maissitärkkelystä<br />
suolaa<br />
tabascoa<br />
sinappijauhetta<br />
1 rkl voita <br />
<br />
Makaroni keitetään, jonka aikana kananmuna, evaporoitu maito ja mausteet sekoitetaan keskenään. Makaronit valutetaan ja palautetaan kattilaan, sekoitetaan joukkoon voi ja annetaan sulaa. Muna-maito -seos kaadetaan makaroneihin ja sekoitetaan, viimeiseksi lisätään juusto. Pidetään miedolla lämmöllä ja sekoitetaan, kunnes juusto on sulanut.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-zDmsuLp1YfrFImpVS9JR5tO6r32CmF_FL53gEAcTYosYDcyx1SmDD-QPBKP0xmsVEdYTkdR_mz_JD-2ETb3MZdRsNy0f3MsekfC2AqeHPhvFHX9yl7l_tnzPwhyphenhyphenddIILqxCVBQ66JYo/s1600/Photo+21.2.2020%252C+12.55.18.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1483" data-original-width="1600" height="592" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-zDmsuLp1YfrFImpVS9JR5tO6r32CmF_FL53gEAcTYosYDcyx1SmDD-QPBKP0xmsVEdYTkdR_mz_JD-2ETb3MZdRsNy0f3MsekfC2AqeHPhvFHX9yl7l_tnzPwhyphenhyphenddIILqxCVBQ66JYo/s640/Photo+21.2.2020%252C+12.55.18.jpg" width="640" /></a></div>
Koostumus osui nappiin. Juuri tällaisen juustokastikkeen haluan. Maku kaipaa vielä hiomista, joten täytyy lähteä vielä juusto-ostoksille seuraavaa kertaa varten (tässä sekaisin kaapista löytynyttä Jukolan cheddaria ja Castellon Prästiä). Cheddarin oheen ehkä jotain vahvemman makuista kuten gruyereä. <br />
<br />
Tämä projekti siis jatkuu ja joudutte kestämään lisää mac n cheese aiheisia postauksia tulevaisuudessa. Onhan tämä vähän pöhköä intoilla tämmöisestä ruokalajista, mutta on vaikea hillitä intoa, kun kaksi rakastamaani asiaa yhdistyy. Nimittäin pasta ja juusto. Nam.Reettahttp://www.blogger.com/profile/17779529407123846547noreply@blogger.com0